Taika 2kk

maanantai 12. kesäkuuta 2017


Meidän molemmat lapset ovat syntyneet 11. päivä, joten eilen Lukan 2-vuotissynttäreiden lisäksi oli myös Taikalla juhlapäivä. Pikkuneiti täytti kaksi kuukautta, ja kun katson noita 1kk-postauksen kuvia niin tuntuu kyllä, että hän on kasvanut ihan hurjasti! Se tietynlainen pikkuvauvamaisuus hälvenee pikku hiljaa ja ne vauvan ihan omat, persoonalliset piirteet tulevat päivä päivältä vahvempina esiin. Niin ihana pieni prinsessa hän kyllä on!

Mitat (suluissa 1kk-mitat ja syntymämitat)

Paino 5075g (4310g - 3285g)
Pituus 54,6cm (52,6cm - 48cm)
Päänympärys 36,3cm (35cm - 32,5cm)

Nämä eivät nyt ole ihan tuoreimmat mitat, sillä Taikalla oli viimeksi neuvolakäynti 6 viikon iässä eli 3 viikkoa sitten. Omaan silmään kyllä vaikuttaa siltä, että tyttö on kasvanut hyvin, mutta seuraava neuvola on sitten vasta 3kk iässä, joten sinne asti saadaan odotella uusimpia mittoja! Tällä hetkellä Taikalla on käytössä vielä 56cm vaatteita, mutta ollaan siirrytty paljon myös 62-senttisiin. 


Luonteeltaan sanoisin neitiä edelleen melko rauhalliseksi, mutta äkkipikaiseksi. Pääasiassa hän on sellainen perustyytyväinen vauva, mutta osaa ilmoittaa kuuluvasti, jos jokin asia hänen mielestään on pielessä. Taika on myös kovin seurallinen tapaus, eikä oikein viihtyisi yksinään ollenkaan. Syli on edelleen se paras paikka. 

Syö täysimetyksellä äidinmaitoa hyvällä ruokahalulla. Taika on tehokas syömään ja päivisin imetyshetket ovat edelleen melko lyhyitä, sillä tyttö ei juuri tissillä "turhaan" roiku. Iltaisin monesti tankataan sitten pidemmän kaavan kautta. Taika syö viimeisen kerran yleensä noin 22-23 aikaan illalla ja yöllä herää noin kolmen aikaan syömään ja seuraavan kerran noin klo 6-7.

Nukkuu kaikkein mieluiten sylissä, mikä välillä aiheuttaa äidille hieman päänvaivaa! Monesti kun hän nukahtaa syliin tai kantoliinaan, ja siitä yrittää siirtää hänet sänkyyn nukkumaan, niin tyttö herääkin sitten viiden minuutin päästä kun ei halua nukkua yksinään. Vaunuissa ja autossa hän myös nukkuu hyvin - niin kauan kuin ne vain pysyvät liikkeellä. Onneksi välillä hän nukkuu sängyssä pidempiäkin pätkiä, sillä kokopäiväinen kantaminen alkaa kyllä käydä jo aika raskaaksi! Öisin Taika nukkuu kainalossani ja herää tosiaan yleensä vain kerran yössä syömään. Päivisin hän on alkanut olla jo yhä pidempiä ja pidempiä aikoja hereillä eli päivät eivät suinkaan ole enää vain syömistä ja nukkumista. Pisimmillään hän on kerralla hereillä ehkä 3-4 tuntia. Muuten varsinaista päivärytmiä ei vielä oikein ole, vaan hän nukkuu silloin kun nukuttaa, vaihtelevia aikoja kerrallaan.


Liikkuu selällään ollessaan vimmatusti käsiään ja jalkojaan heilutellen. Yrittää kovasti kääntyä selältä vatsalleen, mutta ei siinä vielä aivan onnistu. Viihtyy hyvin vatsallaan ja kannattelee päätään jäntevästi pitkiäkin aikoja. Vatsallaan ollessaan käännähtää ketterästi selälleen.

Osaa hymyillä vastavuoroisesti, naureskella ja vähän jo jokellellakin. Katsekontakti löytyy hyvin ja hän onkin varsinainen seuraneiti, joka rakastaa sitä kun hänelle jutellaan ja väläyttää vastaukseksi maailman kauneimman hymynsä. 


Tykkää tarttua pienillä käsillään tiukasti äidin hiuksiin! Kantoliinassa viihtyy todella hyvin ja katselee sieltä suurin silmin tarkkaavaisena ja kiinnostuneena maailmaa - kunnes nukahtaa. Huomaan, että on tosiaankin alkanut enemmän ja enemmän kiinnittää huomiota tähän ympäröivään maailmaan, erityisesti kirkkaat värit kiinnostavat ja naurattavat. Kylpeminen on myös edelleen ihan ykkösjuttu. Hoitopöydälläkin viihtyy hyvin, ja varsinkin ilman vaippaa on kiva olla ja seurustella äidin tai isin kanssa.

Inhoaa edelleen eniten sitä yksinolemista! Ja ne d-vitamiinitipat, ne puistattavat vieläkin. Tuttikin on aika hyi, vaikka sitä ollaan välillä koitettu tarjota, mutta neidille ei se kelpaa.

Muuta Iltaitkuisuutta on nyt jatkunut kahden viikon ajan, mutta vielä en ole huolissani, sillä se tuntuu olevan tässä iässä todella yleistä. Harmittaa kyllä kovasti toisen puolesta, kun itku on välillä niin sydäntäsärkevää eikä mikään tunnu auttavan siihen. Onneksi välillä on nyt ollut helpompiakin iltoja, joten elättelen toiveita että tämä tästä pikku hiljaa laantuisi... Onneksi päivisin meillä on kuitenkin ihana iloinen vauva, jonka avulla ne illatkin sitten jaksaa. Lukan 2kk-postausta lukissani muuten huomasin, että tyypit ovat olleet tässä iässä todella samankaltaisia!



xoxo Nelli

2 kommenttia

Seuraa meitä instagramissa!

© Kochanie. Design by Fearne.