Hyvät yöt

keskiviikko 10. toukokuuta 2017


Raskausaikana tulevassa vauva-arjessa mua pelotti erityisesti se, millaisiksi meidän yöt tulisivat muuttumaan. Kun taaperon lisäksi taloon tulee vielä uusi vauva, niin nukkuisinko seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen enää ikinä? Tapani mukaan olin ajatuksissani melko dramaattinen, mutta huoli oli kuitenkin ihan tosi. Luka on aina ollut hyvä nukkumaan, joten tietenkin sitä heti ajatteli, ettei toisen kanssa mitenkään voi käydä enää yhtä hyvä tuuri. Lisäksi olimme hiljattain saaneet Lukan siirtymään omaan huoneeseensa nukkumaan, ja sekin oli mennyt paremmin kuin oltiin uskallettu edes toivoa. Mietitytti, että ottaisikohan taaperonkin hyvät yöunet nyt takapakkia, kun isoja elämänmuutoksia oli tulossa kerralla kaksi: uusi perheenjäsen ja muutto uuteen kotiin. Ainoastaan Lukan aikaiset aamuherätykset (useimmiten kello kuusi!) olivat viime aikoina tuntuneet hieman raskailta, mutta muuten ollaan kyllä nukuttu lapsiperheeksi varsin hyvin viimeiset pari vuotta. Nyt uusin tulokkaamme on kuukauden ikäinen, joten on aika tehdä pientä katsausta siihen, miten meillä tällä hetkellä nukutaan!

Meidän yöunille valmistautuminen alkaa kahdeksan aikoihin Lukan iltapalan ja -pesujen merkeissä. Nukkumaan hän menee yhdeksältä ja nukahtaminen käy helposti. Lukan kanssa luetaan iltasatu ja jutellaan päivän tapahtumista, jonka jälkeen toivotetaan hyvät yöt ja sammutetaan valot, ja taapero nukahtaa sitten hyvin itsekseen. Samoihin aikoihin vauva yleensä aloittaa iltatankkauksensa: iltaisin hän yleensä viihtyy rinnalla useita kertoja ja pitkiä aikoja kerrallaan. Monesti nuo illat menevätkin aika tiiviisti sohvannurkassa istuen, mutta parisuhdeaikaahan sekin on, kun katsotaan yhdessä lempisarjoja Netflixistä. Viimeinen imetys tapahtuu yleensä siinä 23-24 aikaan, jonka jälkeen siirrytään vauvan kanssa sänkyyn. 

Vauvan kehto on kauniisti pedattuna meidän sängyn viereen, mutta täytyy myöntää, ettei neiti ole siinä montaa kertaa muutamaa ensimmäistä yötä lukuunottamatta nukkunut. Vaikka vielä ennen tytön syntymää olinkin sitä mieltä, etten ehkä uskaltaisi pienen kanssa nukkua perhepedissä... Niin siinä kuitenkin kävi, että kun sainkin vauvan sairaalassa vierihoitoon ja siellä totuin nukkumaan vauva kainalossa, niin enhän minä sitten oikein osannut enää olla erossa toisesta kotiin päästyämmekään. Huomaan, että minä ja vauva nukutaan kumpikin huomattavasti paremmin kun ollaan vierekkäin, ja onhan se vain niin ihanaa herätä pieni tuhiseva tyyppi kainalossa! Ja varsinainen perhepeti meidän sänky nykyään onkin, sillä vaikka Luka meneekin joka ilta omaan sänkyynsä nukkumaan, niin yleensä viimeistään aamulla havahdutaan siihen, että taapero on jossain vaiheessa yötä liittynyt joukkoomme. Monesti kumpikaan meistä ei edes siihen herää, kun Luka on kömpinyt isin viereen nukkumaan. Hauskasti hän on kuitenkin tajunnut mennä aina nimenomaan Kamilin viereen ja reunan puolelle nukkumaan, eikä meidän väliin. Niinpä ei onneksi tarvitse pelätä, että taapero vahingossa unissaan potkisi tai pyörähtäisi vauvan päälle. Jotenkin musta on aika hauskaa, että nyt nukutaan kaikki tällä tavalla yhdessä samassa sängyssä, kun aiemmin en kuitenkaan ole ollut mikään perhepedin suurin kannattaja. Nyt taas ajatus siitä, että vauva ei nukkuisikaan ihan vieressä, tuntuu melkein ahdistavalta! Varmasti jossain vaiheessa alan taas kaivata vähän enemmän tilaa ja rauhaa, mutta ainakin tällä hetkellä tämä järjestely toimii ihan hyvin. Ja Lukakin on alkanut nukkua usein aamuisin pidempään, peräti seitsemään tai kahdeksaan saakka, silloin kun hän on meidän vieressä. Ihan kiva bonus, sillä nuo kuuden herätykset tuntuvat kyllä nyt vauvan myötä sata kertaa rankemmilta.

Vauva on ollut koko tähän astisen pienen ikänsä hyvä nukkumaan myös öisin. Tuon kello 23-24 imetyksen jälkeen hän herää yleensä siinä kolmen aikaan syömään ja seuraavan kerran kuudelta. Sen jälkeen jatketaan usein unia vielä sinne kahdeksaan tai yhdeksään saakka. Jos Luka herää aikaisemmin, niin Kamil antaa yleensä meidän tyttöjen jäädä vielä sänkyyn torkkumaan. Vaikka yöheräilyjen suhteen pääsenkin aika helpolla, niin kyllähän se silti väsyttää, kun ei kuitenkaan saa sellaista pitkää unipätkää ollenkaan. Olo onkin usein aika zombimainen, kun univelkaa vain kertyy eikä sitä tunnu saavan ikinä kurottua umpeen... Silti olen tähän meidän tilanteeseen tosi tyytyväinen, sillä voisihan noita yösyöttöjä olla huomattavasti enemmänkin! Toistaiseksi meillä ei ole ollut vielä yhtäkään sellaistakaan yötä, että vauvan kanssa olisi pitänyt valvoa tämän itkiessä esimerkiksi mahavaivoja. Vauva on niin tehokas syöjä, että yleensä nuo yöimetyksetkään eivät kovin kauaa kestä ja sen jälkeen hän simahtaa saman tien takaisin unille. 

Tiedättekö, meidän vauva on tähän asti ollut joka suhteessa niin "helppo" tapaus, että sitä on koko ajan myös vähän varpaillaan. Ikään kuin varautuneena siihen, ettei tätä autuutta voi ikuisesti kestää ja varmasti tämä on nyt vain tyyntä myrskyn edellä... Tyhmä asennehan tuollainen on, ja oikeasti pitäisi nyt vain nauttia tästä helppoudesta niin kauan kuin sitä suinkin vain kestää! Millaisia nukkujia teidän vastasyntyneet ovat olleet?

xoxo Nelli

6 kommenttia

  1. en mää kestä tätä sun ihanaa blogia :)<3 ja taas näitä ihania kuvia:)

    VastaaPoista
  2. Samanlaisia ajatuksia itselläni on tuosta nukkumisesta. Esikoinen (nyt 2,5v) ei ole ikinä ollut kovin hyvä nukkumaan kokonaisia öitä. Nyt on ehkä kuukauden ajan kuitenkin nukkunut yöt läpi lähes aina, ja jotenkin kauhistuttaa että miten mahdollisesti arki muuttuu kun kesällä tulee vauva :D Toivottavasti esikoinen jatkaa hyvin nukkumista ainakin! En yhtään muista miten vastasyntynyt nukkui, sitä mentiin silloin niin huurussa, heh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että teilläkin vauva omaa hyvät unenlahjat <3 aina sitä helposti ajattelee etukäteen sitä huonointa mahdollista vaihtoehtoa... :D

      Poista
  3. Meillä ei tyttö alkuun nukkunut, ei ainakaan öisin kun me vanhemmat olisimme halunneet nukkua. Ensimmäiset 1,5-2 kuukautta olivat kamalaa koliikkihuutoa. Nyt on helpottanut, vaikka yöheräilyjä tulee kamalasti.

    Pelottaa jo valmiiksi, että jos meille joskus vielä vauva tulee, niin onko alku yhtä raskasta. Toivottavasti ei.

    Toivotaan, että teillä nukutaan jatkossakin hyvin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla :/ En voi edes kuvitella kuinka raskasta teillä on ollut! Toivottavasti saatte pian nukkua paremmin :)

      Poista

Seuraa meitä instagramissa!

© Kochanie. Design by Fearne.