Nimiäislahjat

  • 2 kommenttia
  • keskiviikko 31. toukokuuta 2017


Taika sai lauantaina aivan ihania nimiäislahjoja, ja ajattelin nyt esitellä teille osan niistä. Ehkäpä joku saa näistä inspiraatiota tuleviin vauvajuhliin, jos lahjaideat vielä puuttuvat? Muutama juttu jäi tästä nyt kuvaamatta, mutta kaikki lahjat olivat kyllä tosi mieluisia - kiitos vielä isosti kaikille vieraille! ♥


Kummitädiltään Taika sai tämän kauniin nimikorun syntymäkivellä. Mun mielestä tämä koru on niin ihana että tekisi melkein mieli laittaa se omaan kaulaan! Mutta se on kyllä tosi kiva tytölle sitten kun hän on vähän isompi. Instagramin puolella moni jo kyseli mistä tämä koru on: se on brittiläisen Bloom Boutiquen valmistama ja heiltä löytyy vaikka mitä muutakin ihanaa, kannattaa käydä kurkkaamassa!


Hyvä ystäväni Emma oli maalannut Taikalle tämän superihanan yksisarvis-taulun! Itsetehdyt lahjat ovat aina kivoja ja arvostan niitä suuresti. Uskon, että Taikakin tulee tykkäämään tästä kovasti. 


Pikku Myy - lastenastiasto on myös tosi kiva. Taikalla ei vielä mitään omia astioita olekaan, mutta tää pikkuvauva-aika menee niin kamalan nopeasti, että pianhan näillekin tulee jo käyttöä...


Muutamia pehmeitäkin paketteja Taika sai. Valkoinen unipupu on sekin kummitädiltä Lontoosta, vaaleanpunainen bambi (?) Adalmiinan Aarteiden valmistama ja hauska orava-vaunulelu Nature Zoo of Denmarkin.


Kovin montaa vaatetta Taika ei saanut, mikä on sinänsä ihan hyvä juttu, koska näitä pieniä vaatteita alkaa jo olla kaapit pullollaan... Mutta tämä pinkki Muumi-body on kyllä ihana ja onkin sen kokoinen, että pääsee pian jo käyttöön. Kummitädin mummu oli halunnut kutoa Taikalle villasukkia ja myssyn, aika symppistä! 


Tämä setti on niin söpö! Taikan kummisetä harrastaa pyöräilyä, joten häneltä tyttö sai jo tulevaisuuden varalle oman pyöräilypaidan ja -kypärän. Myös Kamil on kova pyöräilemään ja pyöräilee paljon Lukan kanssa, ja varmasti näille tulee paljon käyttöä sitten Taikankin kanssa. Tällaiset lahjat, jotka ovat antajansa näköisiä ja samalla saajalle ajatuksella valittuja, on kyllä parhaita!

Mikä on ollut teidän lasten ikimuistoisin nimiäis- tai ristiäislahja?

xoxo Nelli
2 kommenttia

Nimiäiset & Lukan 2-vuotissynttärit

  • 2 kommenttia
  • tiistai 30. toukokuuta 2017





Lauantaina juhlittiin Taikan nimiäisiä ja Lukan 2-vuotissynttäreitä. Juhlat olivat rennot ja onnistuneet; vieraita meillä oli parikymmentä ja tunnelma iloisen leppoisa. Me oltiin päätetty, ettei oteta näistä juhlista mitään ylimääräistä stressiä, joten ulkoistettiin suurin osa tarjoiluista ja haettiin koristeet Tigerista. Viime aikoina elämä on näiden kahden pienen kanssa ollut aika hektistä eikä siihen päälle jaksanut enää yhtään enempää stressattavaa, mutta ihan hyvät kemut me saatiin aikaan vähän pienemmälläkin vaivalla. Ja kaikkein tärkeintä kuitenkin oli vain saada meille tärkeät ihmiset paikalle juhlimaan kanssamme näitä meidän kaikkein tärkeimpiä aarteita. Ja vaikka aurinko ei sinä päivänä paistanutkaan, niin vieraat kuitenkin toivat lämmön ja valon mukanaan ihan vain läsnäolollaan. Minä en koskenut kameraani koko päivänä, joten tässä muutamia tunnelmapaloja ystäväni ja Taikan kummitädin Lauran kuvaamana!




Makeat leivonnaiset juhliin valmisti Kamilin ystävä Jenni. Hän teki kakut viimeksi myös Lukan 1-vuotissynttäreille ja onneksemme suostui tehtävään tälläkin kertaa, sillä niin upeita (ja herkullisia!) kakkuja hän osaa loihtia. Me oltiin annettu Jennille muutamia inspiraatiokuvia siitä, minkälaisia kakkuja juhliin toivoimme, mutta muuten hän sai vapaat kädet niiden toteutukseen. Lukalle, pienelle autofanille, halusin ehdottomasti tuollaisen hauskan kaivuri-kakun ja siitä tulikin ihan mahtava! Taikalle puolestaan toivoin jotain kaunista ja vaaleanpunaista. Tuo ihanasti liukuvärjätty vadelmatäytekakku olikin juuri täydellinen - tuntui melkein siltä, ettei sitä raaskisi syödäkään! Näiden kakkujen lisäksi Jenni teki meille vielä juustokakun sekä kakkutikkareita. Suolaisina tarjoiltavina meillä oli suolaisia piirakoita sekä puolalaisia pasteijan tapaisia pikkupurtavia. Noista suolaisista tarjoiluista vastasi minun ja Kamilin äidit, joten päästiin itse tällä kertaa ihanan helpolla!






Meillä ei ollut juhlissa sen kummempaa ohjelmaa, vaan pääpaino oli rennossa yhdessäolossa. Kamil piti alkumaljojen yhteydessä pienen puheen, jossa toivotettiin vieraat tervetulleiksi sekä paljastettiin neidin nimi sekä kummit. Taika sai kolme kummia: minun ystäväni Lauran sekä kummisediksi kaksi Kamilin ystävää. Kummeille annettiin lahjaksi kehystetty kuva Taikasta. Tämän lisäksi pyydettiin vieraita kirjoittamaan paperilapuille toivotuksia, terveisiä ja parhaita elämänohjeita Taikalle - laput laitettiin kirjekuoressa vauvakirjan väliin ja tyttö saa sitten isompana lukea niitä. Meillä oli samanlainen juttu aikoinaan myös Lukan nimiäisissä, ja koska idea on mun mielestä niin ihana, niin halusin saman ehdottomasti Taikallekin. Itsekin siinä kyllä herkistyi kun niitä lappusia juhlien jälkeen luettiin. Ihanaa, minkälaisten ihmisten ympäröiminä meidän lapset saa kasvaa! 

Lukan oikea synttäripäivä on kahden viikon päästä, ja sen vuoksi päätettiin juhlia nyt samaan aikaan molempia lapsia. Lukaa juhlapäivän jakaminen ei taatusti vielä haittaa ja koska meille tuli vieraita myös Tamperetta kauempaa, niin oli kaikille helpompaa tulla vain yksiin juhliin. Lukallekin oli varmasti kivempi nyt näin, koska hänkin sai oman osuutensa vieraiden huomiosta ja lahjoista. Taikan saamista nimiäislahjoista voisin tehdä vielä erillistä postausta myöhemmin, niin ihania juttuja neiti nimittäin sai! Mutta nyt taidan mennä huilaamaan vielä kun molemmat lapset nukkuvat tässä päiväunia samaan aikaan - vaikka rennot juhlat olivatkin, niin taidan silti tarvita vielä ainakin muutaman päivän niistä palautumiseen...

xoxo Nelli
2 kommenttia

Ja hän sai nimen...

  • 14 kommenttia
  • lauantai 27. toukokuuta 2017


"Rakastettu on oikea nimesi
ja tulee nimenäsi olemaan"
- Juha Tapio

Meidän rakas sai nimekseen...


♥ T A I K A   E L E O N O R A ♥


TAIKA on nimi, joka keksittiin vähän sattumalta. Halusimme nimen, joka sopisi yhteen Lukan kanssa, mutta emme löytäneet sopivaa L-kirjaimella alkavaa nimeä tytölle. En edes tiedä, mistä Taika tuli mieleeni, mutta se vain tuntui heti oikealta. Nimi kuulostaa kauniilta lausuttuna, ja mun mielestä sillä on myös sanana kaunis merkitys, vaikka yleensä en välttämättä niin pidä nimistä jotka myös tarkoittavat jotakin. Lukan kanssa nimi sopii hyvin yhteen sikäli, että molemmat loppuvat tavuun -ka. Wikipedia kertoo nimestä näin: Taika on viime vuosi­kymmeninä käyttöön tullut suomalainen naisen etunimi. Nimi johtuu suomen kielen sanasta taikuus, joka merkitsee muun muassa kiehtovaa, sala­peräistä voimaa tai lumousta. Ennen vuotta 1980 nimi Taika oli annettu vain muutamalle henkilölle. Vuoden 1980 alusta maaliskuun alkuun 2014 mennessä nimi on Väestö­rekisteri­keskuksen tietojen mukaan annettu 1121 henkilölle. Vuodesta 2015 lähtien Taikan nimipäivä on 7. maaliskuuta. 

ELEONORA on mun mielestä yksi kauneimpia nimiä, mutta etunimeksi vähän liian pitkä. Lukan toinen nimi Franciszek tulee suvusta, joten mulle oli tärkeää, että myös tytön toisella nimellä olisi jokin "merkitys". Eleonora sattuu olemaan Kamilin äidin toinen nimi, mutta sen lisäksi myös nimi Nelli pohjautuu Eleonora-nimeen. Näin äitinä on kiva, että nimi kytkeytyy jollain tavalla siten myös minuun. Wikipedia kertoo nimestä näin: Eleonora on naisen etunimi. Suomessa se esiintyy myös muodossa Eleonoora. Nimi johtuu ranskalaisesta nimestä Eleanor, joka tarkoittaa "toinen Aenor", kun eräällä äidillä ja hänen tyttärellään oli sama nimi. Eleanora taas on muunnos arabialaisesta nimestä Ellinor, joka merkitsee "Jumala on valoni". Eleonoran lyhentymämuotoja ovat Elli, Noora ja Leonora. Suomessa Ellin, Eleonooran, Nooran ja Leonoran nimipäivä on 11. heinäkuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa on rekisteröity 1 138 Eleonoora-nimen saanutta naista. Eleonora-nimen on vastaavasti saanut 1 930 naista ja muutama mies.


Muita nimivaihtoehtoja meillä oli esimerkiksi Leea, Leona ja Viena, mutta kyllä tämä on se nimi, jonka meidän tytön kuuluikin saada. Meidän rakas Taika Taikuri, ihan nimensä veroinen pieni taianomainen ihminen. 

xoxo Nelli
14 kommenttia

Ihana Nosh KATSE ja muut pikakuulumiset

  • 4 kommenttia
  • perjantai 26. toukokuuta 2017

Heipä hei! Meillä valmistaudutaan täällä kovaa kyytiä huomisiin juhliin, mutta pikaisesti ajattelin tulla kirjoittelemaan vähän kuulumisia - nyt kun molemmat lapset vieläpä nukkuvat samaan aikaan. Samalla pääsen esittelemään teille, mitä uutta ja ihanaa hankin hiljattain vauvan vaatekaappiin! Vaikka tykkäänkin pukea lapseni kivannäköisiin vaatteisiin, niin koitan olla hankinnoissani melko järkevä enkä esimerkiksi yleensä koe pakottavaa tarvetta ostaa lempimerkkienikään uusista mallistoista aina saman tien jotain. Muutenkin suurin osa meidän lastenvaatteista on second handina ostettu ja varsinkin vauvalle tulee ostettua täysin uusia vaatteita aika vähän. Mutta, aina silloin tällöin vastaan osuu kuitenkin jokin sellainen vaate tai kuosi, johon hullaannun niin paljon, että sellainen on vain pakko saada. Tällä kertaa tuo jokin tulee Noshilta: tämän kesän uutuuskuosi KATSE oli rakkautta ensisilmäyksellä ja niinpä klikkasin ostoskoriin vauvalle haalarin heti sinä päivänä, kun mallisto tuli myyntiin. Nämä Noshin haalarit (tai leikkiasut) on meillä olleet tosi tykättyjä Lukallakin niiden pehmoisen materiaalin ja pitkäikäisyyden vuoksi. Vaikka ihastuin myös tähän frillahihoilla varustettuun bodyyn, niin päädyin silti haalariin, koska bodyja vauvalta löytyy jo valmiiksi ihan yllin kyllin ja haalarista varmasti riittää iloa paljon pidempään. Ja onhan tää nyt vaan aivan yli-ihana!



Haalari on kokoa 62/68, joten se on 56-kokoa käyttävälle vauvallemme vielä hieman reilu, mutta en silti malttanut jättää sitä kaappiin jemmaan. Hihoja ja lahkeita käärimällä se menee rentona asuna jo nyt, ja nimenomaan noiden korkeiden hihan- ja lahkeensuiden ansiosta meneekin sitten pitkään vielä jatkossakin. Lukallakin on muutama Noshin leikkiasu kestänyt käytössä hyvin jo puolitoista vuotta, alkaen nyt vasta käydä pieniksi! Siihen nähden kolmenkympin sijoitus vaatteeseen ei ole lainkaan paha. Mun mielestä varsinkin tämä keltainen oli näistä kuosin värivaihtoehdoista aivan supersöpö ja se myös sopii ihanasti meidän tytölle. Jotenkin niin suloisen kesäinen ja herkkä.



Huomenna sitten tosiaan juhlitaan ja päästään vihdoin kutsumaan meidän tytärtä ihan avoimesti hänen omalla kauniilla nimellään. Nimen salailu ja pelkäksi vauvaksi kutsuminen on kyllä ollut tosi vaikeaa, mutta jotenkin se nimen paljastaminen vasta siellä nimenantotilaisuudessa on musta sen verran kiva perinne, että ollaan kuitenkin yritetty parhaamme. Meille on tulossa aika rennot juhlat, joihin ollaan kutsuttu maltillinen määrä lähinnä meidän ystäviä. Viime yönä myös Kamilin vanhemmat lensivät muutamaksi päiväksi Suomeen, koska heille on tärkeää päästä osallistumaan varsinkin tällaisiin isompiin merkkipäiviin, kun muuten arjessa he eivät pysty olemaan niin paljon läsnä. Ja onhan se muutenkin kivaa, että he ehtivät nähdä vauvan nyt vielä tällaisena pikkuvauvana, kun sitten seuraavan kerran he tulevat vähän pidemmälle visiitille vasta heinä-elokuussa. Ja nämä pienet kasvavat niin nopeasti!

Juhlien jälkeen meillä koittaakin ihan kirjaimellisesti paluu arkeen, kun Kamil palaa sitten takaisin töihin. On ollut kyllä niin ihanaa, kun toinen on voinut olla kotona näin pitkään ja ollaan saatu pyörittää tätä sirkusta yhdessä. Vaikka välillä on ollut tosi raskastakin, niin ei se yhdessä ole kuitenkaan tuntunut oikeasti läheskään niin vaikealta - vaan on ollut ihanaa, kun ollaan voitu jakaa kaikki ne hyvät ja huonotkin hetket yhdessä. Ollaan oltu tosi paljon menossa, joten on ollut ihan sellainen kesälomaolo, kun ollaan tehty niin paljon kaikenlaista kivaa koko perhe. Välillä mua on pelottanut aika paljonkin, että miten sitten selviydyn kaikesta yksin, mutta nyt oon kyllä ihan positiivisin mielin, että hyvin me pärjätään sitten kolmisinkin. Vauvan kanssa nyt ei pahemmin ongelmia ole ollut, mutta eniten mua jännittää, miten Lukan kanssa menee. Taapero on kuitenkin tottunut saamaan niin paljon huomiota ja aktiviteetteja, mutta nyt niistä joutuu väkisinkin vähän tinkimään, kun hoidettavana on myös toinen pieni ja käytössä sitten enää vain yksi käsipari. Toisaalta on kiva, että Kamilin nykyinen työ on sellainen, jossa hän tekee aina 3 tai 4 pidempää työpäivää viikossa ja saa sitten vastapainoksi olla 3 tai 4 päivää vapaalla. Luulen, että vähän sellaista hakemista tuo alku tässä uudessa arjessa tulee olemaan, mutta eiköhän kaikki tule kuitenkin menemään ihan hyvin!


Kivaa viikonloppua kaikille! Ja käykää ihmeessä vielä arvailemassa, mikä meidän neidin nimeksi tulee, ennen kuin huomenna sen teillekin paljastan! Postaus nimeen liittyvin vihjeineen löytyy täältä.

xoxo Nelli
4 kommenttia

12 kuvaa uudesta lastenhuoneesta

  • 5 kommenttia
  • keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Me ollaan asuttu nyt kuukauden verran uudessa kodissa ja vihdoin voin tehdä ensimmäisen kotipostauksen täältä. On ollut ihanaa ja virkistävää sisustaa uutta kotia, mutta samalla se on ollut aika hidasta puuhaa vastasyntyneen ja touhukkaan taaperon kanssa. Lukan huone taitaa olla kaikkein valmiimmassa tilassa tällä hetkellä, joten uskallan nyt hieman raottaa lastenhuoneen ovea teille täällä blogin puolella! Ihan sataprosenttisen tyytyväinen en huoneeseen vielä ole, mutta pikku hiljaa... Jos teitä kiinnostaa kurkata miltä Lukan huoneessa näytti edellisessä kodissa, niin viimeisin postaus löytyy täältä. Aloitin näiden tämän postauksen kuvien ottamisen juuri siivotussa huoneessa, mutta aika pian Luka liittyi joukkoon huomatessaan äidin puuhailevan jotain hänen huoneessaan. Tulipahan ainakin vähän aitoa meininkiäkin näihin kuviin, sillä hyvin harvoin lastenhuone on oikeasti järjestyksessä... Mutta tässäpä nyt siis 12 kuvaa taaperon valtakunnasta:













Muutama huomio huoneesta:

  • Lukan huoneessa on tuollainen liukuovi, josta en ole vielä aivan varma, onko kyseessä uhka vai mahdollisuus... Ihan hauska se on, ja plussaa siitä että ainakaan pienet sormet eivät voi jäädä vahingossa oven väliin! Eikä taapero suuttuessaan voi paiskata ovea kiinni...
  • Yksi ongelma huoneessa tällä hetkellä on se, että säilytystilaa ei tunnu olevan riittävästi. Otimme toisesta Stuva-penkistä laatikko-osan pois, jotta sitä voisi käyttää pikkupöytänä. Samalla lähti kuitenkin aika paljon säilytystilaa. Kaipaisin esimerkiksi jotakin hyllysysteemiä seinälle, mutta en oikein keksi minne sellaisen mahduttaisi. Tuon ison karttajulisteen voisi tietenkin ottaa pois ja laittaa sen tilalle jotain, mutta ei olla keksitty sille paikkaa missään muuallakaan kodissa. Lukan huoneessa on ovi myös vaatehuoneeseen, joten siellä säilytetään sitten osaa Lukan leluista, mutta ei sekään kovin optimaalinen ratkaisu ole, koska tarkoitus olisi ettei taapero mielellään kauheasti hengailisi siellä vaatehuoneessa.
  • Peter Pan - sitaatilla varustettu juliste on ihan lemppari! Hormonihuuruinen äiti täällä meinaa herkistyä joka kerta, kun mietin tuota tekstiä... "Little boys should never be sent to bed, they always wake up a day older" - snif! Printti on ostettu Etsystä, ja tässäpä samalla edullinen sisustusvinkki kaikille! Esimerkiksi tuo printti digitaalisena tiedostona maksoi vain muutaman euron ja kuvan voi sitten kotona tulostaa itselleen. Etsy on oikea aarreaitta, sieltä löytyy vaikka mitä ihanaa.
  • Kaipaisin jotain parempaa säilytysratkaisua myös Lukan kirjoille! Luka tykkää kovasti lukea ja kirjoja onkin kertynyt jo vino pino. Nyt ne ovat vain sullottuina kahteen Ikean laatikkoon eikä järjestely ole kovin esteettinen, saati käytännöllinenkään...
  • Valkoinen keinutuoli on aikoinaan isoisäni minulle tekemä, ja nyt on Lukan vuoro keinutella siinä. Siinä on kiva lukea kirjoja, ja aika usein myös imetän vauvaa siinä, jos Luka kaipaa seuraa eikä halua leikkiä ihan yksinään.
  • Nuo Jollyroomilta saadut automatto ja säilytyskorit ovat edelleen vain niin ihanat! Ne sopivat hyvin huoneen "teemaan" ja on kiva kun ne ovat mustavalkoisia, sillä huoneessa riittää väriä kyllä aika hyvin muutenkin. Isommissa koreissa säilytetään Duploja ja pehmoleluja (joita Lukalla on ihan liikaa - suurin osa niistä on minun vanhojani joista en ole raaskinut luopua) ja pienemmissä pikkuautoja ja -eläimiä.
  • Seiniltä löytyy vielä tähän "intiaani-teemaan" sopivat neljä hauskaa eläintaulua, jotka on tilattu Pretty Pretty Partysta. Nuo eläimet symboloi meidän perhettä - arvaatteko kuka on kuka? 

Pikkupuutteistaan huolimatta tykkään kyllä Lukan huoneesta kovasti. Ja mikä parasta: niin tykkää huoneen asukki itsekin! 

Automatto ja säilytyskorit saatu yhteistyössä Jollyroomin kanssa.

xoxo Nelli
5 kommenttia

Kantopäiväkirjat: Oscha Roses Ora

  • 6 kommenttia
  • maanantai 22. toukokuuta 2017


Aurinkoista uutta viikkoa kaikille! Ajattelin nyt aloittaa täällä blogissa uuden, epäsäännöllisen säännöllisen postaussarjan meidän kantovälineistä, ja ehkä kantojutuista noin yleensäkin. Nyt uuden vauvan myötä kantaminen on tullut taas ajankohtaisemmaksi, vaikka kyllä Lukaakin vielä aina toisinaan kannetaan, silloin kun hän nyt kyytiin suostuu. Vauva puolestaan hengailee menossa mukana lähestulkoon joka päivä jossakin kantovälineessä. Nämä kantamiseen liittymiset postaukset löytyvät tästä eteenpäin kekseliäästi nimetyn kantojutut-tägin alta. 

Postaussarjan saa kunnian aloittaa tämän hetkinen ehdoton liinarakkauteni, aivan mielettömän kaunis Oscha Roses Ora, joka minulta löytyy koossa 3. Kuvissa näkyvä sidonta on kangaroo carry eli masureppu, johon olen nyt tällä pituudella kovasti tykästynyt ja joka sopii mainiosti jo ihan pikkuvauvankin kantamiseen. Pienen treenauksen jälkeen se on myös tosi nopea sidonta, ja pysyy hyvin vähän puolihuolimattomastikin sidottuna, kuten näissä kuvissa kun Lukalla oli jo kiire ulos enkä ehtinyt jäädä kauheasti hienosäätämään kiristelyjen kanssa! Hieman minua alkuun arvelutti tämä pituus, sillä olen aiemmin tottunut hieman pidempiin liinoihin, mutta tämä onkin osoittautunut aivan todella hyväksi ja näppäräksi pituudeksi. Tykkään, että liina mahtuu helposti mukaan ja se on muutenkin helppo sitoa kun materiaalia ei ole metritolkulla. Pituus tietenkin rajoittaa jonkin verran käytettävissä olevia sidontoja, mutta ei kai yhden liinan tarvitsekaan ihan kaikkeen taipua? 




Tämä liina päätyi luokseni vähän vahingossa etsiessäni Facebookin Kantovälinekirppis-ryhmästä itselleni jotakin ihanaa pikkuvauvaliinaa. Tärkein kriteerini etsinnöissäni oli väri: halusin ehdottomasti jonkin suloisen vaaleanpunaisen liinan, jolla olisi ihana kantaa pientä tyttöäni. Toinen kriteerini oli materiaali, sillä toivoin liinassa olevan puuvillan lisäksi jotain muutakin, kuten pikkuvauvalle hyvin sopivaa silkkiä tai bambua. Tämä liina ei nyt ole aivan pinkki, mutta jokin siinä kuitenkin sykähdytti sydäntäni niin paljon, että myynti-ilmoituksen nähtyäni ja ensin huolettomasti sen ohitse skrollattuani, oli kuitenkin pakko palata sen luokse yhä uudelleen ja uudelleen. Mietin ja pähkäilin monta päivää, olisinko valmis luopumaan vaaleanpunaisesta haaveestani, mutta oikeasti olin tainnut tehdä päätökseni jo silloin ensisilmäyksellä. Liinan kaunis väritys ei ehkä tule täysin oikealla tavalla esiin kuvissa, mutta siinä on siis vaaleansinistä/turkoosia sekä hempeää vaaleanpunaista. Suloisen pastellinen yhdistelmä toimii, ja vaikka se ei olekaan ihan niin pinkki kuin alunperin olin toivonut, niin enää en ole siitä yhtään pahoillani. Täydellinen pikkuvauvaväri ja täydellisen sopiva myös näin kesään!


Sen lisäksi että liina on tosi kaunis, on se myös tuntumaltaan aivan superihana varsinkin näin pienen kanssa. Liina on materiaaliltaan 45% tussah silkkiä ja 55% luomupuuvillaa. Materiaalina silkki on tukeva mutta kevyt, ja sopii ilmavuutensa ansiosta hyvin myös lämpimiin kesäkeleihin. Liina tosiaan tuli minulle käytettynä, joten en tiedä oliko se jo uutenakin näin pehmeä, mutta ainakin käytössä se on pehmennyt aivan unelmaksi. Tämä on tosi helppo sitoa ja kiristellä, ja sopii varmasti hyvin aloittelijallekin - sekä esimerkiksi minulle, jolle oli ehtinyt tulla jo pitkä tauko liinailusta ja sidontatreenailusta. Valmistajan mukaan liinan neliöpaino on 273gsm eli sen pitäisi sopia myös isommankin lapsen kantoon, mutta se jää tulevaisuudessa nähtäväksi! Minähän en kuitenkaan mikään liinaekspertti ole, joten tämän hienommin sanoin en osaa liinastani kertoa, mutta sanonpa vaan että minut se on jo hurmannut täysin. Eikö olekin hassua, miten kangaspalaankin voi rakastua näin kovin?

Miten on - kiinnostaako kantojutut ruudun sillä puolen?

xoxo Nelli
6 kommenttia

Lasten kanssa ulkoilu

  • Ei kommentteja
  • sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Mammalandian yhteistyöpostaus

Mammalandian bloggaajat kirjoittavat kuukausittain vaihtuvista erilaisista aiheista. Toukokuun yhteistyöpostauksen teemana on ulkoilu lasten kanssa. Kurkkaa kaikkien bloggaajien aiemmat yhteistyöpostaukset Mammalandian kotisivuilta!



Meidän taapero on aina ollut tosi vauhdikas tapaus, joten päivittäinen ulkoilu on ihan must kaiken sen ylitsepursuavan energian purkamiseksi. Toki välillä on päiviä kun syystä tai toisesta ulkoilu jää vähäiseksi tai välistä kokonaan, ja sen kyllä yleensä huomaa heti lapsessakin. Varsinkin nyt, kun vauva tuli taloon, on ulkoilun merkitys Lukan mielialan kannalta vielä korostunut entisestään. Neljän seinän sisällä hermot kiristyvät helpommin, mutta ulkona yleensä kaikki on aina paremmin. Poikaa ei juuri koskaan tarvitse pahemmin maanitella lähtemään ulos, vaan hän on aina ensimmäisenä ulko-ovella laittamassa kenkiä jalkaansa kun kuulee edes mainittavan mitään uloslähtöön liittyvää! Sisälle tuleminen onkin sitten taas ihan toinen tarina... Onneksi nyt on kesä, niin ulkoilukin on sata kertaa helpompaa (ja kivempaa) kuin talvella! Varsinkin nyt vauvan kanssa helpottaa tosi paljon, kun ei tarvitse kauheasti pukea kumpaakaan lasta ja ulos päästään lähtemään ihan muutamassa minuutissa.



Lukan kanssa ollaan ulkoilu pienestä pitäen paljon. Pitkät vaunulenkit uuden vauvan kanssa olivat ehkä parasta, mitä silloin tiesin. Myöhemmin vaunut vaihtuivat yhä useammin kantoreppuun, jonka kyydissä Luka on vauvasta lähtien viihtynyt hyvin maisemia katsellen. Me myös tykätään kovasti liikkua metsässä, ja sellaisessa maastossa kantovälineet ovatkin paljon vaunuja kätevämpiä. Vauvan kasvaessa koko ajan isommaksi, on ulkoilukin muuttunut vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Pian leikkipuistot hiekkalaatikoineen, keinuineen ja liukumäkineen tulivat tutuiksi, ja kävelemään oppinut lapsi pääsi tutustumaan niihin metsiin myös omin jaloin. Nykyään Luka on jo sen verran iso, että hänen kanssaan pystyy tekemään jo vaikka mitä, ja ulkoilukin koko ajan monipuolistuu entisestään.

Tällä hetkellä Lukan lempipuuhaa ulkona on potkupyörällä potkuttelu. Hän on ollut kovin kiinnostunut pyöristä jo pidemmän aikaa, sillä Kamil on innokas pyöräilijä ja meillä on myös pyöräkärry, jonka kyydissä Luka rakastaa olla. Puky-potkupyörä ostettiin Lukalle 2-vuotislahjaksi, mutta annettiin se hänelle jo vähän etuajassa, kun ei hyvien ilmojen tultua jaksettu enää odottaa kesäkuuhun. Ja voi miten innoissaan toinen onkaan ikiomasta pyörästään! Sillä on pitänyt päästä ajamaan nyt joka ikinen päivä, ja ollaankin tehty vaikka kuinka pitkiä lenkkejä potkupyörän ja vaunujen kanssa, kun taapero ei tunnu väsyvän potkutteluun ollenkaan... Nyt kun muutettiin keskustasta vähän rauhallisemmalle alueelle, niin hyviä ulkoilureittejä täällä onneksi riittää. Me tykätään edelleen käydä paljon samoilemassa metsissä, ja se onkin ihan loistava ajanviettotapa lasten kanssa. Ei tarvitse edes mennä kovin kauas tai isoonkaan metsään, kun näkemistä ja ihmeteltävää riittää. Metsä on pienelle lapselle vähän kuin jokin taianomainen satupaikka, jossa kaikki aistit terävöityy. On hauskaa bongailla eläimiä, tunnustella luonnon erilaisia pintoja, kiipeillä kivien ja kantojn päälle, kuunnella linnunlaulua, kerätä kiviä ja keppejä... oppia kaikenlaista uutta. Tänä kesänä Kamil on luvannut viedä Lukan myös telttailemaan, mikä varmasti tulee olemaan taaperolle myös jännittävä mutta tosi hauska kokemus! 



Ihan aina ei lähdetä mihinkään kauas seikkailemaan, sillä meidän uuden kodin pihoilta löytyy myös tosi kiva leikkialue lapsille. Leikkipuistoissa Luka tykkää tällä hetkellä erityisesti laskea liukumäkeä ja leikkiä hiekkalaatikolla kaivureillaan ja muilla työkoneilla. Kuitenkin kaikkein eniten häntä kiinnostaa toiset lapset, ja siksi puistoon onkin aina kiva mennä, sillä sieltä yleensä löytyy leikkikaveria pienelle. Nyt kesällä ja pienen vauvan kanssa ei ole tullut käytyä perhekerhoissakaan enää niin paljon kuin ennen, ja huomaan että Luka todella kaipaa toisten lasten seuraa. Onneksi nyt asutaan sellaisella alueella, jossa lapsiperheitä riittää - äiti nimittäin jää kyllä kirkkaasti kakkoseksi, jos vaihtoehtona on leikkiä toisten lasten kanssa! 

Mikä on teidän lasten lempipuuhaa ulkona?

Mammalandian kotisivut & Facebook

xoxo Nelli
Ei kommentteja
© Kochanie • Theme by Maira G.