Raskausviikko 33+0 ja seitsemäs ultra

Tänään on niin hyvä päivä. Se alkoi hyvin jo sillä, että Luka tuli tänään herättelemään meitä vasta kello 06.30 - ja sanon tämän oikeasti vailla ironian häivääkään. Meillä on nimittäin viime päivinä herätty ennemminkin 5.30, joten tänään tunnin pidempien yöunien jälkeen olo oli oikeasti sata kertaa levänneempi ja pirteämpi eikä sängystä ylös nouseminen tehnyt tiukkaakaan. Aurinko on paistanut aamusta alkaen ja ilmassa on kevät, sekin tekee mut älyttömän onnelliseksi. Edes se, että heräsin tänään pieneen kurkkukipuun ja flunssaiseen oloon, ei ole ainakaan vielä onnistunut latistamaan mielialaani! Kaiken lisäksi mulla oli tänään taas aika äitipolille raskauden seurantaan, ja vaikka noita käyntejä aina vähän etukäteen jännitänkin, niin silti niitä myös aina odotan. TAYS:in henkilökunta on aina niin ihanaa, ja ihanaa on myös päästä kurkkimaan miten meidän pikkuinen siellä mahassa voi ja kasvaa. 


Mun käyntini alkoi taas käyrillä makoilemalla ja vauvan sykkeitä seuraamalla. Vauva aloitti jumppauksensa saman tien kun pääsin kyljelleni, niin kuin hänellä tapana on, ja alkuun sykkeet seilasivatkin siellä lähempänä kahtasataa, mutta onneksi vauhtimimmi malttoi sitten loppua kohden hidastaa tahtia ja sykkeetkin tasaantuivat. Hieman nauratti kun kätilö kirjoitti potilaskertomukseenikin, kuinka tämä vauva on niin aktiivinen ja pitää mua öisinkin valveilla. Mutta tottahan se on. Eilen illallakin meni muutama tovi odotellessa vauvan rauhoittumista ennen kuin sain itse unen päästä kiinni, sillä sänkyyn mennessä vauva aloitti taas sellaisen myllerryksen ja hikkaamisen, että mun on aivan mahdotonta nukahtaa siinä... Parempi kuitenkin näin päin, kuin jos joutuisi tekemään aina hädissään liikelaskentaa. Mun verenpaineet ovat koko raskauden ajan olleet melko alhaiset mutta kuitenkin hyvät, ja painonnousukin on nyt alkuraskauden jälkeen tasoittunut mukavasti. Nykyään tuo puntarille astuminen ei enää edes ahdista niin kuin alussa, kun tuntui että sitä painoa tuli vain joka kerralla ihan hurjasti lisää. Nyt raskauskiloja on kertynyt 12, eli vielä on 5 kiloa matkaa siihen, mitä kaiken kaikkiaan Lukan raskaudessa tuli. Jospa tällä kertaa selviäisi edes muutaman kilon kevyempänä...

Ultraus jännittää näillä käynneillä aina eniten, sillä totta kai sitä aina miettii että onhan vauvalla kaikki hyvin. Vauva hengailee onneksi edelleen raivotarjonnassa, selkä kohdun oikealla puolella ja nyt ultrauksen aikana hauskasti konttausasennossa. Lääkäri kehui, kuinka hyvinvoiva ja liikkuvainen tapaus tyttönen on, virtaukset loistavat ja lapsivettä sopivasti. Painoarvioksi saatiin nyt 2133g ja kaikki mitat menevät aivan keskikäyrillä. Lääkäri jopa sanoi, että harvoin diabeetikoilla näkee näin tasaista kasvua ja oli tosi optimistinen sen suhteen, että tätä ei tarvitse lähteä käynnistämään aivan yhtä aikaisin kuin Lukaa! Tietenkin mitä vain voi vielä tapahtua ja se kasvuspurttikin yllättää vaikka jo seuraavalla käynnillä, mutta silti nämä uutiset olivat nyt kyllä niin hyviä että meinaan vähän väliä alkaa itkeä ilosta! Jospa tämä syntyisi ennemminkin viikolla 38 tai 39. Vaikka malttamattomana vauvaa jo odottelenkin tälle puolen masua, niin silti ajattelen, että jokainen siellä mahassa vietetty lisäviikko tai edes päivä on vain plussaa. Seuraava käynti onkin sitten viikolla 35+0 ja silloin ollaan taas vähän viisaampia sen suhteen, mitä tuleman pitää - ja milloin! 


Oma olokin on nyt viime aikoina ollut taas vähän energisempi kuin pitkään aikaan. Kipuja on, mutta ne eivät juurikaan vaivaa kävelyä, vaan olen taas jaksanut ulkoillakin vähän paremmin kuin ennen. Vaikeinta on oikeastaan öisin, tai ylipäänsä silloin kun pitäisi yrittää päästä sängystä tai sohvalta ylös! Pelkkä seisominenkin on raskasta, mutta leppoisa kävely tuntuu vihdoin taas hyvältä. Nyt vaan toivon, että tämä alkava flunssa ei ainakaan pahenisi vaan saisin nauttia tästä hyvästä olosta, kun tuntuu että nyt on monta viikkoa mennyt vain raskausvaivoista valittaessa ja niistä kärsiessä. Mua on oikeasti harmittanutkin se, miten en ole pitkään aikaan pystynyt nauttia tästä raskaudesta niin kuin haluaisin, mutta ainakin tänään nautin - tästä olosta, fiiliksestä ja auringosta! 

xoxo Nelli

6 kommenttia

  1. Voi onpa ihania uutisia, että vauva saisikin lisäviikkoja asustella mahassa <3 :) toivotaan, että tasainen kasvu jatkuu!

    VastaaPoista
  2. Oi ihanaa, jos vauva saisi viihtyä masussa pidempään ja että kasvu on noin tasaista.♥
    Mutta siis nämä sun masukuvat on vaan joka kerta niin i h a n i a !!♥

    VastaaPoista
  3. Voi sää oot niin kaunis <3 Ja ihania nämä masukuvat vaan aina on - kateellinen täällä huutelee, voi vauvakuume :D

    Ja hyvä, jos hän saisi olla rauhassa pitempään :) Tosi kiva myös, että seuraillaan noin aktiivisesti - pakko kysyä (ei pakko vastata), että onko nuo ylimääräiset seurantakäynnit sun kohdalla maksullisia? Meillä kun seurattiin myös tiheään kaksosraskauden takia, niin ne kaksi ns normaalia oli ilmaisia ja muista maksettiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :* Lämmittää mieltä kun itse sitä tuntee olonsa yleensä ihan joksikin muuksi...

      Joo, joudun maksaa näistä "ylimääräisistä" käynneistä joka kerta sen kolmenkympin polikäynnin. Kyllähän se vähän käy kukkarolle mutta hyvään asiaan ne rahat kuitenkin menevät :) Tärkeintä että vauvan vointia seurataan <3

      Poista

© Kochanie • Theme by Maira G.