Seitsemän arkikuvaa #1

Hei vaan ja leppoisaa sunnuntaita! Meillä on tänään nukuttu pitkään (paitsi Luka ja Kamil, jotka nousivat sängystä jo seitsemän jälkeen), siivottu (paitsi äiti, joka selkäkipujensa takia on imurointikiellossa), pesty monta koneellista pyykkiä ja kuultu erityisen monta pientä aivastusta. Nyt pieni niiskuttaja on päiväunilla ja toivotaan, että hyvät unet auttavat eikä nuha yllykään tästä sen kummemmaksi. Näissä sunnuntaissa on vain oma taikansa, vaikka kotiäitinä ja melko epäsäännöllistä vuorotyötä tekevän miehen vaimona viikonpäivillä ei ihan samanlaista merkitystä olekaan kuin usein muuten. Sunnuntait ovat kuitenkin useimmiten lempeitä ja raukeita, sellaisia, kun ei turhaan vilkuilla kelloa. Tänään suurin ajatustyöni on ollut ehkä se, kun olen ajatuksen tasolla aloittanut henkisen valmistautumisen projektiin nimeltä tuhansien valokuvien läpikäyminen kuvakirjan tilaamista varten. Siitä on taas ihan liian pitkä aika, kun kuvia on viimeksi tilattu tai ylipäänsä karsittu pois turhia koneelta tilaa viemästä, ja mitä pidempi aika pääsee kulumaan niin sitä vaivalloisempaa hommaan on edes ryhtyä. Mutta jospa tästä pikkuhiljaa saisi vuoden 2016 kuvat talteen paperiversioksi... 

Näitä kuva-asioita miettiessäni totesin, että valokuvia tulee kyllä nykyään otettua valtavat määrät. Puhelin täyttyy kuvista alle aikayksikön (onneksi uudessa puhelimessani on rutkasti enemmän muistia kuin vanhassa!) eikä kamerakaan paljon hyllyssä ehdi pölyttymään. Vain murto-osa kaikista kuvista päätyy blogiin tai instagramiinkaan; osa ehkä siksi etteivät ne oikein sovi mihinkään postaukseen tai ole valokuvauksellisesti kovinkaan taidokkaita, osa taas ei kuulukaan muualle kuin perhealbumiin. Joskus on kuitenkin satunnaisia kuvia, joita olisi ihan hauska julkaista ja siksipä ajattelin nyt aina silloin tällöin sunnuntaisin koota tällaisen postauksen kuluneen viikon arkisista otoksista. Niin puhelimella napattuja nopeita tilannekuvia kuin oikean kameran kätköistä löytyneitä ja kenties vähän unohtuneita otoksiakin. Ensimmäinen satsi tulee tässä, olkaa hyvät!


1 ♥ Aina välillä havahdun katsomaan kotiamme ulkopuolisen silmin. Pikkulapsiperheessä vallitsee usein pieni kaaos, johon itse kuitenkin on aika tottunut ja koti tuntuu itsestä ihan perussiistiltä. Sitten välillä huomaa sellaisia hupaisia yksityiskohtia, kuten vaikka tämä pieni kaivuri hedelmäkorissa. Harkittua sisustamista à la taapero.


2 ♥ Keskiviikko kaipasi piristystä harmaaseen päivään ja päätimme syödä lounaan lähipizzeriassa. Kello 11 saimme olla ravintolan lähes ainoat asiakkaat, mikä sopi ihan hyvin, sillä ruokaa odotellessa Lukaa kiinnosti eniten mm. leveällä ikkunalaudalla kävely ja ohikulkijoille vilkuttelu. Välillä on ihan ok sanoa rutiineille adjöö ja syödä vaikka sitä pizzaa keskellä viikkoa, jos siltä tuntuu.


3 ♥ Luka on viime aikoina ollut kovasti kiinnostunut auttamaan kotitöissä ja erityisesti ruuanlaitossa. Nyt viikonloppuna kokkasimme riisiä kookoscurry-kastikkeella ja tässä Luka auttaa soijapalojen paistamisessa. Varovainen ja vieressä saa toki olla, ettei pieni vain polta sormiaan - ja ettei puolet ruuista ihan vaan vahingossa lennä laidan yli lattialle. Mutta rakas on niin innoissaan kun saa olla mukana hommissa ja melkein itse tehty ruokakin upposi hyvin pieneen masuun.


4 ♥ Yhdessä vauvaryhmässä käytiin kiivasta keskustelua siitä, onko se ärsyttävää kun odottavat mammat perustelevat epäterveellisiä mielitekojaan sanomalla että kun vauva halusi. Minä en juuri jaksa ärsyyntyä mistään tällaisista pikkujutuista varsinkaan niin paljon, että siitä ihan ääneen avautuisin, ja sanonpa nytkin vain, että kyllä Kamil lähti lauantai-iltana hakemaan mäkkäristä ranskalaisia ihan vain siksi, että meidän vauva niitä halusi... Nih. 


5 ♥ Tämän viikon arkikuvien teema näyttäisi olevan ruoka eri muodoissaan... Kauppareissuilla ei todellakaan enää istuta missään rattaiden kyydissä, vaan itse pitää päästä sitä koria vetämään ja tuotteita sinne kiikuttamaan. Onneksi käymme yleensä kaupassa aamuisin, kun käytävillä on vielä ihan hyvin tilaa taaperon hieman epävakaiselle kulkemiselle.


6 ♥ Todistusaineistoa siitä, että kyllä minä olen tulevalle pikkuprinsessallemme muunkinlaisia vaatteita ostanut kuin vaaleanpunaisia. Vaikka tyttöolo on suhteellisen vahva, niin edelleen vähän jännitän sitä, että jos Pottu seuraavassa ultrassa paljastuukin pojaksi - ja mitähän me sitten kaikilla näillä röyhelöillä ja pinkeillä pupuilla tehdään? Oh well. 


7 ♥ Paikka, josta Lukan nykyään aika usein yllättää istumasta. Jostain syystä kaikkialla pikkuisen korkammalla on aina vähän kivempaa. Boblesit ovat kyllä monessa mielessä hyviä leluja, mutta ei välttämättä siksi, että ne ovat niin kevyitä, että taaperokin jaksaa niitä kantaa paikasta toiseen ja käyttää portaina milloin minnekin kiipeämiseen. 

Tällaista siis tällä viikolla! Mitäs tykkäätte tällaisesta postausideasta?

xoxo Nelli

6 kommenttia

  1. Ihana ja elämänmakuinen postaus :) Ja niin söpö tuo Metsolan pieni body <3
    Meillä myös taapero haluaisi kovasti auttaa kokkaamisessa, ja varsinkin hella kiinnostaa . Mua vähän kauhistuttaa päästää häntä hellan lähelle, ja olenkin yrittänyt pitää hänet sopivan etäisyyden päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! :)

      Meillä Luka tietää hyvin, kun sanoo hellan olevan kuuma ja osaa varoa, mutta toki siinä silti pitää olla todella tarkkana, ettei vahinkoja satu! Silloin siis saa vain olla noin lähellä, kun on aikuinen vieressä :)

      Poista
  2. Ihana idea tällainen postaussarja, tulee vähän sitä normaalia arkea tuotua blogin puolelle ja niitä aitoja tilanteita kuviin, monesti ne on niitä parhaita kyllä! :)

    VastaaPoista
  3. Kiva postausidea! :) Monesti itsekin huomaan, miten niitä sekalaisia otoksia olisi vaikka kuinka paljon, mutta niille ei vain oikein löydy mitään järkevää käyttöä.

    Mua odottaisi tuo sama viime vuoden kuvien läpikäymisprojekti, väsyttää pelkkä sen ajattelukin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kuvia tulee kyllä napsittua niin paljon :D

      Huoh, tell me about it... Musta tosin tuntuu, että se aloittaminen on taas kaikkein hankalin osuus. Pitäis vaan ryhtyä toimeen niin ois sekin homma tehty pois alta!

      Poista

© Kochanie • Theme by Maira G.