Äiti menee kouluun

perjantai 25. marraskuuta 2016



Eilen, puoli neljän aikaan sähköpostiin kilahti viesti otsikolla "Ilmoitus opiskelijavalinnan tuloksesta korkeakoulujen yhteishaussa". Olin odottanut kyseisen postin tulevan vasta maanantaina enkä ollut (onneksi) osannut jännittää asiaa koko päivänä, mutta pian löysinkin itseni sydän pamppaillen yrittämässä saada sähköpostin liitetiedostoa auki. Kun sitten nuo ylläolevat sanat avautuivat ruudulle, niin en voinut muuta kuin kiljua ja pomppia. Mä meen kouluun! Kolmas kerta toden sanoi, tässäkin asiassa. Ensimmäisen kerran hain keväällä 2015, mutta silloin en päässyt edes pääsykokeisiin asti, sillä Luka syntyi kolme viikkoa etuajassa - ja siis sopivasti juuri kokeiden aikaan eikä synnäriltä lähdetty ihan tuosta vaan kokeita suorittamaan. Uudestaan hain viime keväänä kätilökoulutukseen ja sillä kertaa pääsin osallistumaan kokeisiinkin, mutta pisteet eivät riittäneet sisäänpääsyyn. Nyt syksyllä onnistuin joten kuten hakemaan jälleen kerran ja selviämään väsymyksen ja pahoinvoinnin vallassa vielä kokeistakin, ja nyt se sitten tärppäsi! En voisi olla onnellisempi juuri nyt.

Tuntuu, että meidän tähän vuoteen on mahtunut aika paljon huonoa tuuria ja ikäviä sattumuksia, mutta syksy on tuonut mukanaan kaikenlaista hyvää ja ehkäpä meidän onni alkaa vihdoin kääntyä! Olen ollut monesti salaa hieman ahdistunut siitä, mitä tulen tekemään sitten, kun en enää ole lasten kanssa kotona. Ennen Lukan syntymäähän me asuttiin vielä Helsingissä, jossa mulla oli sekä koulu- että työpaikka. Kun muutettiin Tampereelle, tuntui vähän siltä, kuin olisi yhtäkkiä jäänyt tyhjän päälle. Vaikka sisimmässäni tiesin, että oli oikea päätös jättää väärältä tuntuneen alan opiskelut yliopistossa kesken, niin mietin silti usein, että oliko se kuitenkaan viisas päätös. Mutta voin sanoa, että tämä ala tuntuu paljon enemmän omalta ja onneksi uskalsin päästää irti turvallisesta ja lähteä tavoittelemaan oikeita haaveita. Nyt tuntuu kyllä tosi huojentavalta, että on opiskelupaikka odottamassa, kun tuleva äitiysloma (ja mahdollisesti vanhempainvapaa) joskus sitten loppuu. En siis aloita opiskeluja ihan vielä nyt tammikuussa, mutta jossain vaiheessa vuotta 2018 minusta tulee kuin tuleekin jälleen kerran koululainen!





xoxo Nelli

12 kommenttia

  1. Onnittelut tuleva kollegani! :) T. Mammalandia-kollega :D

    VastaaPoista
  2. Onnea kovasti täältäkin! :) Täällä myös on opiskeluhaaveita, kovasti on yritetty miettiä omaa suuntaa mutta itsellä sen löytyminen on kyllä ollut kiven alla. Toivottavasti alkaa kuitenkin selkeytyä ja löytyä oma juttu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :* Se oman alan löytäminen voi kyllä olla haastavaa, itsekin sitä melkein 10 vuotta etsittyä. Ainakin nyt on vahva tunne, että tämä se on! Tsemppiä sinnekin <3

      Poista

Seuraa meitä instagramissa!

© Kochanie. Design by Fearne.