Zakopane, seikkailuja vuorilla











Yksi meidän Puolan matkan kohokohtia oli ehdottomasti kolmen päivän reissu Zakopaneen, Tatra-vuorten juurella sijaitsevaan pieneen vuoristokaupunkiin etelä-Puolassa. Silloin tuntui vähän siltä kuin olisi ollut lomalla, loman sisällä. Matkaa Kamilin kotikaupungista Zakopaneen on vain 200 kilometriä, mutta varsinkin loppumatkasta tiet ovat kapeita, mutkittelevia ja ruuhkaisia, joten yhden pysähdyksen taktiikallakin olimme perillä vasta neljän tunnin ajamisen jälkeen. Matka sujui kuitenkin leppoisasti, kauniista maisemista nauttien. Kamil on viettänyt elämänsä aikana paljon aikaa vuorilla, mutta minulle niin upeat vuorimaisemat olivat jotain ihan uutta ja henkeäsalpaavaa. Aiemmin olen käynyt vain Puolan Stołowe-vuorilla sekä Suomen tuntureilla ja vaaroilla, joten olin tästä matkasta todella innoissani. 

Zakopane kaupunkina on kuin mikä tahansa valtavan suosittu turistirysä: sen pääkatu vilisee ihmisä ja on täynnä kauppoja, matkamuistomyymälöitä, ravintoloita ja baareja. Se onkin Puolan merkittävin talviurheilu- ja retkeilykeskus. Mutta kaupunkia ympäröivät upeat vuoret ja kun poistuu siltä pääkadulta ja lähtee luontoon, niin sitä tunteekin olevansa yhtäkkiä ihan toisessa maailmassa. Me kävimm Morskie Okolla, Tatravuorten suurimmalla järvellä, josta Kamil jatkoi vielä yksin matkaa ja kiipesi Rysylle, Puolan korkeimmalle huipulle. Lukan kanssa kävimme Kasprowy Wierch - vuorella melkein 2000 metrin korkeudessa. Luka matkusti innostuneena ja ihmeissään repun kyydissä, välillä torkkuen. Vuoriseikkailujen lisäksi kävimme hevoskärryajelulla pitkin vuoristokylää ja siitä lähtien Luka on ollut aivan innoissaan hevosista: aina kun tämä näkee vaikka kuvan hevosesta, alkaa hän liikuttaa päätään samalla tavalla kuin hevoset kulkiessaan! Sitä on vaikea selittää, mutta Zakopanessa tuntui siltä kuin olisi ollut jossain todella kaukana kaikesta.

Loppujen lopuksi kovin montaa kuvaa ei tuolta reissulta tullut otettua. Kun katsoi ylöspäin vuorten juurilla tai alaspäin niiden huipulla, niin koko se oma pienuus ja niiden maisemien käsittämätön kauneus vain löi ällikällä eikä yksikään meidän ottama valokuva voinut tehdä oikeutta sille, miltä siellä oikeasti näytti. Me olimme vielä tosi onnekkaita sään suhteen, sillä vuorilla se saattaa olla hyvin arvaamaton. Meille kuitenkin paistoi aurinko, mutta ei kuitenkaan ollut liian kuuma, vaan oli aivan täydellisiä samoiluilmoja ilman ainuttakaan sadepisaraa. Tuonne on mentävä uudestaankin.

xoxo Nelli

8 kommenttia

  1. Mahtavia maisemia! :) Me ollaan kans perheen kanssa käyty tuolla Zakopanessa piipahtamassa. Aikaa siitä kylläkin jo 9 vuotta :)

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Mun on oikeesti mentävä tuonne viimeistään ensi keväänä / kesänä. Olen ollut tosi saamaton viimeiset 2,5 vuotta! Krakovassakaan en ole käynyt pariin vuoteen, sinnekin täytyy tehdä uusi reissu :)

      Poista
    2. Suosittelen <3 Mäkään en ole Krakovassa käynyt kunnolla nyt pariin vuoteen, ensi Puolan reissulla pitäisi kyllä järjestää aikaa sillekin <3

      Poista

© Kochanie • Theme by Maira G.