Mitä meillä luetaan?


Yksi asia, mitä olen odottanut jo kauan ennen kuin minusta edes tuli äiti, on se että pääsen vielä joku päivä lukemaan kirjoja omille lapsilleni. Tällä hetkellä en juuri ehdi lukea edes omia kirjojani, mutta lukeminen on pienestä pitäen on ollut mulle tärkeä harrastus ja yksi mieleisimpiä ajanviettotapoja. Lapsena opin lukemaan jo kauan ennen kouluun menoa ja muistan kirjojen olleen tosi oleellinen osa lapsuuttani. Äidin kanssa raahattiin kassikaupalla kirjoja kotiin kirjastosta ja kuuluttiin myös erilaisiin kirjakerhoihin, joista sai kuukausittain paljon uutta lukemista kotiin. Vähän isompana lapsena luin innoissani kirjoja 9 vuotta nuoremmalle pikkuveljelleni - erityisesti mieleen on jäänyt ainakin Mauri Kunnaksen kirjat sekä Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä? - kirja, joka taisi olla lempiluettavani. Edes teini-iässä lukuharrastus ei jäänyt muiden juttujen jalkoihin, vaan vasta nyt äitiyden myötä on tullut ensimmäistä kertaa elämässäni sellainen vaihe, etten ole lukenut yhtäkään kokonaista romaania yli vuoteen! Kirjat kyllä usein tuijottavat minua piinaavasti ja kaihoisasti hyllystään, mutta just nyt ei vain ole tarpeeksi aikaa ja energiaa uppoutua niiden maailmoihin - mutta tiedän kuitenkin, että sekin aika koittaa vielä uudelleen.

Koska kirjat ovat olleet lapsuudesta asti itselleni niin tärkeitä, on tuntunut luonnolliselta, että ne kuuluisivat myös minun lapseni elämään. Odotan niin paljon yhteisiä kirjastoreissuja ja sitä, että voidaan linnoittautua Lukan tiipiihin tyynykasan keskelle niitä lukemaan! Ja ehkä moni huomasikin lastenhuone-postauksesta, että Lukan kirjahyllystäkin löytyy jo aika monta kirjaa. Niitä olen pikku hiljaa hankkinut enimmäkseen kirpputoreilta, sekä saanut äitini lapsuudestani säästämiä kirjoja nyt vuorostaan Lukalle luettaviksi. Toistaiseksi Luka on kiinnostunut kirjoista aika hitaanlaisesti. Hänellä on kyllä ollut pienestä asti omia vauvakirjoja, mutta meni aika pitkään ennen kuin ne kiinnostivat millään muulla tavalla kuin sivuja maistelemalla. Nyt tässä ihan muutaman kuukauden sisällä olen kuitenkin huomannut, että Luka on alkanut "lukea" kirjoja usein ihan itsekseenkin! Vielä hän ei ihan kauheasti malta minun lukemisiani kuunnella, mutta tutkii ja katselee sivuja jo kiinnostuneena ja ihan toisella tavalla kuin ennen. Ajattelin tässä näyttää muutaman kirjan, joista Luka tuntuu ihan erityisesti tykkäävän!





Tällä hetkellä Lukan kanssa luetaan enimmäkseen sellaisia kirjoja, joissa on paksut sivut, koska niitä on helppo pienenkin itse käännellä eikä tarvitse pelätä sivujen repeämistä. Parhaita kirjoja ovat sellaiset, joissa on isoja, selkeitä ja värikkäitä kuvia. Erityisesti Lukaa kiinnostaa eläimet, ja siksipä esimerkiksi tuo ylimpänä näkyvä Vilkkaat viidakon eläimet on hauska kirja, koska siitä myös kuuluu nappia painamalla erilaisia eläinten ääniä. Välillä tuntuukin, että se on parasta koko kirjasta ja muusta viis! Toki kirjassa on myös isot sivut, joissa on värikkäitä eläinten kuvia ja niitähän vauva mielellään katseleekin. Myös Muumikirjat ovat olleet hyviksi todettuja, samoin noita Lidlistä heräteostoksena hankittuja Onnikirjoja Luka jaksaa katsella vaikka kuinka. Se, että kirjoissa ei välttämättä ole tekstiäkään, ei haittaa, koska yleensä sivuja käännellään muutenkin vähän miten sattuu ja harvemmin niitä luetaankaan kannesta kanteen. Luka on niin villi ja energinen tapaus, ettei hän vielä oikein malta kuunnella tarinoita, vaan lukeminen on tällä hetkellä enemmänkin kuvien katselua yhdessä, eri hahmojen osoittamista ja niiden nimeämistä, eläinten äänten matkimista ja sen sellaista, vauvan määrätessä tahdin. Seuraavaksi ajattelin hankkia Lukalle joitain kurkistuskirjoja, sillä piiloleikit muutenkin ovat tällä hetkellä ihan paras juttu.

Minkälaisia kirjasuosituksia sieltä löytyisi tällaiselle noin vuoden ikäiselle vesselille? Ja muistakaahan käydä myös jättämässä kysymyksiä eiliseen kysymyspostaukseen! Muutamia kysymyksiä sinne olikin jo tullut, kiitos niistä kaikista!

xoxo Nelli

2 kommenttia

  1. Oon huomannut ihan saman, että kirjat on vasta tässä viime aikoina alkaneet oikeasti kiinnostaa muussakin kuin syömismielessä. Meillä on ihan hitti yksi Kukkuu-kirja, missä luukkuja avaamalla löytyy erilaisia eläimiä ja sivuilla on myös lyhyitä runonpätkiä, jotka taidan osata jo ulkoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi, munkin pitäisi kyllä jokin tuollainen luukkukirja hommata Lukalle :)

      Poista

© Kochanie • Theme by Maira G.