Mitä meille kuuluu


Ajattelin palata pitkäksi venähtäneeltä blogilomaltani takaisin tämän homman pariin sen kummempia selittelemättä, mutta eihän tämä paluukaan sitten mennyt ihan niin kuin ajattelin. Viime postauksesta on taas yli viikko, joten ajattelin nyt kuitenkin kirjoitella vähän meidän viime aikaisista kuulumisista. Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on kylläkin sairastelu, joka meillä on jatkunut nyt jo kolmatta viikkoa. Ensin tulin itse flunssaan, sen jälkeen Luka oli kuumeessa muutaman päivän ja juuri kun luulin oman flunssani helpottavan, niin se tulikin takaisin vain entistä sitkeämpänä ja ärhäkämpänä. Siksi blogiinkaan ei ole tullut kirjoitettua, koska Lukan päikkäriajat olen käyttänyt itsekin nukkumiseen eikä iltaisinkaan ole sitten ollut enää aikaa tai energiaa ajatella koko blogia. Mutta, tästä superpitkästä flunssasta huolimatta mieli on silti enimmäkseen positiivinen ja jaksan uskoa, että jospa sitten vappuun mennessä tuntisin taas olevani elämäni kunnossa! Sairastaminen touhukkaan ja kävelmään oppineen vauvan kanssa ei ole kovin helppoa puuhaa, mutta olen kuitenkin onnellinen siitä, että tämä tauti on kiusannut nimenomaan minua ja Luka selvisi tästä vain parin päivän kuumeella.


Täytyy myöntää, että blogiloman aikana ehdin ehkä tottua vähän liiankin hyvin siihen, että blogia ei ole. Kun kameraa ja läppäriä ei edes ollut, niin koko blogin olemassaolon pystyi aika hyvin lähes unohtamaan ja noh, keskittymään sen sijaan kaikkeen muuhun. En voi väittää, ettenkö sen myötä olisi aika paljonkin pohtinut blogin tulevaisuutta ja homman mielekkyyttä. Olen miettinyt, ottaako blogi kuitenkin lopulta enemmän kuin antaa, ja lisäksi sitä, kuinka paljon oikeastaan omasta ja erityisesti lapseni elämästä haluan täällä somessa jakaa. Ehkä senkin takia kynnys tulla taas kirjoittamaan on ollut korkealla. Ne pohdinnat jatkuvat edelleen, vaikka en minä kyllä ihan kokonaan raaskisi tätä lopettakaan... Tällä hetkellä blogi saa siis päivittyä juuri niin harvoin tai usein kuin se vain luontevalta tuntuu, sen kummemmin asiasta stressaamatta.


Joka tapauksessa, sairasteluja ja blogiin liittyvää nihkeilyä lukuunottamatta meille kuuluu hyvää. Ollaan viihdytty todella hyvin meidän uudessa kodissa. Täällä on ihanan valoisaa ja tilavaa, ja sijaintikin on meille ihan loistava. Nautin tosi paljon siitä, että kaikki on lähellä eikä mihinkään ole pitkä matka, mutta silti kotikatu on suhteellisen rauhallinen ja vieressä on puistoja ja hyviä ulkoilupaikkoja. Käydään Lukan kanssa paljon puistoissa, joissa keinuminen on Lukan lempipuuhaa ja viime aikoina myös hiekkalaatikko on alkanut kiinnostaa pikkumiestä. Ehkä kivointa on kuitenkin, kun pääsee tutkimaan paikkoja omin jaloin. Ostettiin Lukalle juuri söpöt punaiset lenkkarit ja mun sydän meinaa aivan pakahtua, kun katselen kuinka mun vauva siellä vain mennä viipottaa ihan itse. En voi käsittää, että vauvavuosi on todellakin ihan pian ohi!


Elämä siis rullailee tällä hetkellä eteenpäin hyvällä tavalla arkisen leppoisasti. Vauhdikkaan vauvan kanssa aika ei todellakaan ehdi käymään pitkäksi, mutta eipä tässä ihan hirveästi sitä omaa aikaakaan kerkeä olemaan. Mutta onneksi kesä on jo ihan nurkan takana ja kaikkia kivoja kesäsuunnitelmia tiedossa! Entä mitä teille kuuluu?

xoxo Nelli

10 kommenttia

  1. Ihan hyvää kuuluu! Kiirettä pitää, ja blogin mielekkyyttä olen myös itse miettinyt, paljonkin viime aikoina (vai mietinkö mä sittenkin sitä aina :D). Samoja fiiliksiä, ottaako se kuitenkin enemmän.

    Mutta kiva kuulla että teille kuuluu hyvää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mustakin tuntuu että se on sellainen ikuisuuspohdinta :D Mutta kai se sitten vielä kuitenkin antaa aika paljon, kun ei tätä kaikista pohdinnoista huolimatta vaan ole voinut lopettaakaan!

      Poista
  2. Kiva lukea että teille kuuluu sairastelusta huolimatta hyvää! <3 Tännekin kuuluu hyvää. Aurinko paistaa enkä malta odottaa että pieni tuhisija herää vierestäni ja pääsemme ulkoilemaan!

    VastaaPoista
  3. Ihanat nuo sun legginssit! :) Täällä kanssa blogi unholassa... Nyt energiaa alkaa taas riittää, mutta pääsykokeet ja lopputyöt vie vähäisenkin ajan ja aivokapasiteetin. No, onneksi kesä lähestyy. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huoh, ymmärrän ja tsemppiä! Kesä kyllä aina piristää mieltä :) Ja legginsit on kyllä kivat, ne on puolalaisen Pan tu nie stał - merkin!

      Poista
  4. Olipa kiva lukea kuulumisia<3 Oon itse huomannut, että jos bloggaan usein niin se on jotenkin sujuvampaa, mutta sitten jos teen sitä harvemmin niin kynnyskin kasvaa :D Aikaahan se vie silti. Muutenkin tuntuu, että moni lopettaa bloggaamisen tai ainakin miettii sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo toi on kyllä ihan totta! Aina jos postausväli jostain syystä pääsee venähtämään, niin on tosi vaikea alkaa taas kirjoittamaan. Oon kans huomannut saman, että monella on lopettaminen mielessä :/

      Poista
  5. Olipas kiva lukea kuulumisia ja kiva että viihdytte uudessa asunnossa.♥

    VastaaPoista

© Kochanie • Theme by Maira G.