Viime aikoina

sunnuntai 10. tammikuuta 2016







Hupsista, blogi on jäänyt vähän hunningolle viime päivinä. Varsinkaan sen jälkeen, kun Luka oppi konttaamaan, ei ole liiemmin tarvinnut peukaloitaan pyöritellä. Hyvä kun saa edes ne pakolliset hommat hoidettua, kun koko ajan saa juosta tuon pikkuapinan perässä ja vahtia silmä kovana, että mitähän se seuraavaksi keksii. Konttaaminen sujuu jo varsin mallikkaasti (ja vauhdikkaasti!), ja nyt uusi villitys onkin sitten kiipeily. Ihan vielä ei onnistu seisomaan nousu itsekseen, mutta eipä tuonkaan taidon oppiminen näytä enää kovin kaukana olevan... Mutta mitäs kaikkea muuta tässä viime päivinä onkaan ehtinyt tapahtua?

  • kovien pakkasten vuoksi ei olla juuri päästy ulkoilemaan. Luka on tottunut nukkumaan ainakin yhdet pidemmät päiväunet ulkona vaunuissa tai kantorepun kyydissä, mutta nyt kun ulkoilut ovat jääneet väliin, niin päikkäritkin ovat olleet aika lyhyitä. Yhtenä päivänä keksin huijata vauvaa: puin tälle kevyesti lämpimämpää vaatetta päälle, laitoin vaunuihin, ja vaunut lykkäsin kylpyhuoneeseen. Saunan ikkuna vain auki, niin kylppärissä on sopivan viileää ja raikas ilma, ja ulkoa kantautuu vielä unettavaa liikenteen ääntä. Näin huijaamalla Luka on nukkunut monesti parikin tuntia, kun yleensä sisäpäikkärit jäävät puolen tunnin mittaisiksi!
  • kun vaunulenkin sijaan Luka on nukkunut yhdet päiväunet enemmän sisällä, niin minullakin on ollut vähän enemmän "omaa aikaa". Yleensä en ehdi Lukan päikkärien aikaan tekemään muuta kuin ne pakolliset jutut, kuten syömään ja siivoamaan keittiön ja sen jälkeen ehkä istumaan lamaantunena sohvalla miettien, että kohta se vauva varmaan jo herääkin... Mutta nyt olen ehtinyt esimerkiksi lukea! Minulla on varmaan monta kymmentä lukematonta kirjaa odottamassa, mutta juuri nyt olen paneutunut todella innostuneena uusimpaan ostokseeni eli Marie Kondon KonMari-kirjaan.
  • olen hieman yllättynytkin siitä, kuinka inspiroitunut olo mulle on tullut kirjasta, jonka alaotsikko on "siivouksen elämänmullistava taika". Yllättymiseni johtuu kahdestakin eri syystä. Ensinnäkin suhtaudun todella skeptisesti (ja myönnän: ehkä jopa hieman ylimielisesti) kaikenlaisiin selfhelp-oppaisiin ja muihin tämän tyyppisiin opuksiin enkä usko, että kukaan järkevä ihminen voisi moisia tarvita. Toisekseen mitä siivoamiseen tulee, olen varsin laiska ja epäjärjestelmällinen. Tätä kirjaa lukiessani olen kuitenkin saanut heittää kaikki ennakkoluuloni romukoppaan ja kokenut niin monta ahaa-elämystä, että melkein en malttanut lukea kirjaa loppuun kun olisin vain halunnut heti päästää siivoamaan ja järjestelemään kotiamme! Tänään sitten vihdoin Kamilin vapaapäivänä päästiin aloittamaan meidän oma konmari-projekti, ja tuntuu oikeasti ihan uskomattoman vapauttavalta saada koti kunnolla järjestykseen (tässä pikkuvauva-arjessa sitä välillä melkein jo tottuu elämään koko ajan pienessä kaaoksessa) ja päästä eroon turhista tavaroista. Tekemistä kyllä vielä riittää, sillä vauvan kanssa siivous etenee aika hitaasti, mutta alku on ainakin jo lupaava!
  • eilen lauantaina meillä alkoi vihdoin kauan odotettu vauvauinti. Uinnin on tarkoitus olla enimmäkseen Kamilin ja Lukan yhteinen juttu, mutta koska Kamil joutuikin eilen töihin, niin ensimmäiselle uintikerralle pääsinkin minä. Poden pientä uimahallikammoa (kaikkien muiden pelkojeni lisäksi...), joten jännitin ja stressasin eilistä aika paljon etukäteen, mutta loppujen lopuksi kaikki meni hyvin ja meillä molemmilla oli tosi kivaa. Luka tykkäsi uinnista todella paljon, ja ihanasti polskutteli siellä menemään söpöissä pikku-uikkareissaan.
  • tänä aamuna herätessämme näin ensimmäistä kertaa elämässäni revontulia! Ihan tässä meidän kotipihassa! Toki ne olivat aika pienet, eikä sellaiset koko taivaalla upeina leimuavat kuten kuvitelmissani, mutta kauniit silti.
  • olisin tosi onnellinen, jos huomenna herätessämme Lukalle olisi puhjennut vihdoin hammas. Tänään tuo puhkeamaisillaan oleva hammas on kiusannut pikkuista ihan urakalla, ja varsinkin nyt ilta on ollut todella itkuinen. Tuntuu itsestäkin ihan pahalta, kun toiseen selkeästi sattuu eikä sitä kipua voi kuitenkaan ihan hirveästi helpottaa. Iengeeliä, kylmää imeskeltävää ja tarvittassa särkylääkettäkin, niistä nyt ainakin saa vähän apua onneksi. Ei ole helppoa tuo pienen vauvan elämä!
  • seuraavaksi aion mennä saunaan ja r e n t o u t u a. Vaikka viime päivät ollaankin oltu ihan vaan kotona suurimmaksi osaksi eikä sen kummempaa ole tapahtunut, niin jotenkin mieli on aika poikki. Ihanaa mennä saunan lämpöön, sulkea silmät ja vain nauttia hiljaisuudesta!

xoxo Nelli

14 kommenttia

  1. Huh mä muistan ton vaiheen! Kova meno joka paikkaan mutta taidot eivät vielä riitä.. Meilläkin kolisi välillä ja lujaa, mutta sekin onneksi helpottaa kun vauva saa vähän lisää taitoja :)

    Ja hei ihanaa, että teillä onnistuu tuo päiväunille laitto noinkin - superkätevää! Se on parasta kun jää aikaa vähän itsellekin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei sitä ihan jokaista kaatumista ja kolahdusta ehdi estämään, vaikka miten yrittäisi! Mutta harjoittelemallahan ne taidot vaan kehittyy :)

      Niin on! <3 Kyllä sitä aina pienen hengähdyshetken tarvitsee itsellekin, että tätä arkea jaksaa :D

      Poista
  2. Ihania kuvia! Ja voi söpöys Lukaa! Meillä kans tuossa iässä nukuttiin vain ja ainoastaan ulkona päikkäreitä, kunnes lähempänä vuoden ikää pidemmät päikkärit vedettiinkin mieluumin omassa sängyssä kuin vaunuissa ulkoilmassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kiitos <3 Voi, mä niin odotan sitä kun sisäpäikkärit maistuu paremmin! Ja omassa sängyssä! Luka nukkuu vaunuissa sisälläkin :/

      Poista
  3. Täälläkin on kokeiltu kovina pakkaspäivinä noita huijauspäikkäreitä ja hyvin toimii! :) Meillä meni ihan samalla lailla, että konttauksen perään alkoi kiipeily ja sitten jo kohta noustiin seisomaan asti, vahtimista kyllä riittää!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä kätevää :D Onneksi tällaiset huijaamiset onnistuu vielä näin pienten kanssa hyvin :) Joo, ei kyllä paljon ehdi selkäänsä enää kääntää!

      Poista
  4. Ihania kuvia.♥
    Harmi kun meillä ei pysty huijaamaan noin ilman että koko kämppä viilenee. :) Tosin ei meillä varmaan siltikään oltais nukuttu normaalia enempää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 meillä onneksi toimii, koska Luka on muuten niin kiukkuinen jos ei saa nukuttua kunnolla!

      Poista
  5. Ihania kuvia ja niin suloinen pikkumies! Tämä oli mukava postaus, tykkäsin! Ihanaa tavallista arkea ja arjen ratkaisuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ja ihana kuulla! Itse aina vähän mietin, että kiinnostaakohan tällaiset tavalliset arkijutut ketään :)

      Poista
  6. Jee, KonMaritus sielläkin menossa! :D Me ollaan kanssa päästy VASTA alkuun. Mutta silti jo vaikka kuinka paljon tavaraa on lähtenyt pois kotoa.. Ällöttää oikein, miten paljon sitä onkaan kertynyt kaikkea KAAPPIIN.. Tavaroita, joita ei edes käytä enää, eikä tule ikinä käyttämään... Pois sietävätkin joutaa jo. Ehkä jonkun toisen elämää ilahduttamaan. :)

    Mä olin kyllä sen verran malttamaton, etten jaksanut lukea kirjaa loppuun ennen aloittamista. :D Ollaan nyt siis sitten siivoiltu tuohon kirjan tahtiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä! Ihana kyllä saada kevennettyä kotia turhista tavaroista. Ja samalla kummasti omaa mieltäkin :) mä en ikinä usko mihinkään tällaisiin, mutta tää konmaritus kyllä ainakin itselleni oikeastin toimii!

      Poista
  7. Heiii :) olen lukenut blogiasi odotusajastasi lähtien, mutta nyt vasta kommentoin! Pakko sanoa, etteivät nuo ole revontulia, vaan kyse on haloilmiöstä :) oliko se niin että jääkiteet ja valo muodostavat yhdessä kyseisen ilmiön. :) hih, hauskoja talvipäiviä!☆

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, no kiitos tiedosta :D taas ollaan vähän viisaampia. Hienoja ne joka tapauksessa oli.

      Poista

Seuraa meitä instagramissa!

© Kochanie. Design by Fearne.