Synnytyksestä palautuminen - takana 4 viikkoa

torstai 9. heinäkuuta 2015

Synnytyksestä tulee tänään kuluneeksi tasan neljä viikkoa. Tavallaan tuntuu, että tuosta koettelemuksesta olisi jo pieni ikuisuus - voisin taas kerran päivitellä sitä, miten salakavalan nopeasti aika on vauvan kanssa kulunut. Siis oikeasti, vastahan minä olin raskaana! Ja nyt tuo tyyppi meinaa kohta täyttää jo kuukauden. Ajattelin, että näin neljän viikon kohdalla voisi olla sopiva hetki tehdä ensimmäinen väliaikakatsaus siihen, miten kroppa ja mieli ovat lähteneet palautumaan synnytyksestä! 


Heti synnytyksen jälkeen mahani oli hetken aikaa sellainen pallo, että olisi voinut luulla siellä odottavan vielä toisenkin vauvan. Äitiyshousut pysyivätkin käytössä vielä reilun viikon synnytyksen jälkeen. Päivä päivältä masu kuitenkin alkoi litistyä, ja vaikka en vielä aivan entisissä mitoissa olekaan, niin suunta on mielestäni kuitenkin ihan hyvä. Vatsan iho toki on vielä pehmeä ja venähtänyt, sen sijaan raskausarpia minulle ei juurikaan tullut, kiitos geenien ja ahkeran rasvailun! Suurin osa vanhoista housuistani ei vielä mahdu päälle, sillä lantio leveni raskauden aikana sen verran paljon. Juuri tuo lantion leveys onkin mielestäni itselläni huomattavin muutos raskauden jälkeisessä kehossani. Onneksi kesällä on helppo pukeutua mekkoihin ja löysiin alaosiin, eikä tarvitse edes yrittää ahtautua niihin kaikkein kapeimpiin farkkuihin! Tavoitteena sekin kyllä on vielä jokin kaunis päivä, ettei nyt ihan koko vaatekaappia tarvitsisi laittaa uusiksi. Tavallaan olen yllättynytkin siitä, miten vähän omat ulkonäköasiat edes ovat tällä hetkellä ajatuksissa. Ajattelin etukäteen, että kokisin paljon suurempaa painetta palata nopeasti takaisin entisiin mittoihini, mutta jotenkin sitä nyt vain on paljon tärkeämpiäkin asioita mielessä. 


Raskausaikana painoni nousi yhteensä 17 kiloa. Mielestäni hurja lukema, mutta lääkärit eivät koskaan olleet painonnousustani huolissaan, sillä lähtöpainoni ennen raskautta oli hieman alhainen. Niinpä yritin itsekin suhtautua uusiin kiloihini lempeästi, vaikka se ei aina helppoa ollutkaan. Synnärille kiloja jäikin heti sitten yhteensä 10kg, mutta sen jälkeen en ole itseäni punninnut, sillä meillä ei ole vaakaa kotona. Ensi viikon neuvolakäynnillä ajattelin sitten käväistä itsekin puntarilla, ja toiveena olisi, että muutama kilo lisää olisi lähtenyt. Mielenkiinnolla odotan, millaista lukemaa vaaka silloin näyttää! Lähtöpainoon on siis matkaa vielä -7kg, mutta en nyt ainakaan vielä ole ottanut mitään suurempaa stressiä kilojen karisuttamisesta. Kun sitä vaakaakaan ei kotona ole, niin peilikuva toimii parempana mittarina. Toistaiseksi en myöskään ole varsinaisesti tehnyt mitään kilojen tiputtamisen eteen, joten turha tässä on mitään stressiä asiasta edes ottaakaan. Imettäminen ja vaunujen työntäminen hoitavat toistaiseksi hommansa. Meillä kun ei omaa autoakaan ole, niin käveltyä tulee paljon paikasta toiseen, joten tällä hetkellä luotan hyötyliikunnan voimaan! Saa nähdä, milloin sitä jaksaa, uskaltaa ja ennen kaikkea ehtii palata varsinaisen oikean liikunnan pariin. Ainakin lenkkeilyä ja pyöräilyä onkin jo vähän ikävä, mutta ei tässä vielä mikään kiire ole. Mielestäni on tärkeää myös antaa kropalle rauhassa aikaa toipua raskaudesta ja synnytyksestä.


Pahimmat synnytyksen jälkeiset kivut minulla kestivät noin kaksi viikkoa. Ensimmäisen viikon ajan olin aivan rikki, jolloin käveleminen, istuminen ja oikeastaan kaikki oleminen oli melkoisen tuskaista. En saanut edes sukkia jalkaan ilman Kamilin apua! Kumartuminen, kyykkiminen, istuutuminen, ylös nouseminen ja kaikki sellainen oli äärimmäisen hankalaa. Jälkisupistuksia tuli myös noin viikon, erityisesti imettäessä ja maitoa pumpatessa. Jälkivuotoa puolestaan on kestänyt näihin päiviin saakka, mutta alkaa nyt vihdoin onneksi loppua. Mielestäni selvisin synnytyksestä loppujen lopuksi melko vähillä "haavereilla", pelkäsin nimittäin huomattavasti pahempaa! Episiotomia minulle tehtiin ja sain siis muutamat tikit alakertaan, mutta särkylääkkeiden voimalla olo pysyi kuitenkin siedettävänä. Odotin toipumisen kestävän paljon kauemmin, mutta nyt neljän viikon jälkeen oikeastaan kaikki kivut ovat tipotiessään eikä fyysisessä olossani juuri mikään enää muistuta synnytyksestä. Ainoastaan joskus pidempikestoisen kävelyn jälkeen kolotukset saattavat nostaa päätään, mutta muuten olo on siis jo varsin hyvä. Kaikin puolin on aika mahtava fiilis, kun kroppa alkaa vihdoin tuntua taas toimivalta ja omalta. 


Entäs sitten se henkinen palautuminen? Itse synnytyksestä jäi minulle ihan positiivinen mieli, mutta sen jälkeiset tapahtumat jättivät pienen trauman jälkeensä. Parin viikon ajan oloni olikin melko alavireinen, sillä vauva joutui olemaan sairaalassa kymmenen päivää, ja nuo päivät olivat henkisesti todella raskaita, kun huoli vauvasta oli niin kova. Silloin itkin joka ikinen päivä, ja vaikka se olikin sitten maailman onnellisin päivä kun saimme vihdoin vauvan kotiin, niin mielellä kesti vielä hetki toipua kokemastaan. Oli todella outo fiilis olla samaan aikaan niin hirveän onnellinen pienestä ihanasta vauvastaan, ja samalla kuitenkin niin itkuinen, hermostunut ja alakuloinen. Onneksi tätä "baby bluesia" kesti vain muutama päivä vauvan kotiutumisen jälkeen! Toki edelleen olen toisinaan valtavan väsynyt ja sitä myöten hieman stressaantunut, mutta yleisesti ottaen oloni on kuitenkin positiivinen ja energinen, ja ennen kaikkea onnellinen ja luottavainen. Muistan synnytyksen aikana vannoneeni mielessäni, etten koskaan enää ryhtyisi moiseen hullun hommaan, mutta nyt aika on jo kullannut muistot ja tiedän olevani valmis tekemään saman uudestaan vielä joskus. Tähän mennessä palautuminen on siis kaikin puolin lähtenyt hyvin käyntiin, palataan asiaan taas jokusen kuukauden kuluttua!

xoxo Nelli

6 kommenttia

  1. Mulla tuli kanssa raskauden aikana tasan 17kg! Lähtöpaino tosin oli normaalipainossa, joten kyllä sitä ylimääräistäkin tuli.. Mutta siitä ne sitten lähti, pikkuhiljaa :) Mua jopa peloteltiin neuvolassa raskauden aikana noista kiloista, että eivät sitten lähde helposti, mutta kyllä ne vaan lähti jokaikinen! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännä, mulle taas on melkein kaikki sanoneet, että raskauskilot lähtee melkein itsestään :D en kyllä taida uskoa ihan siihenkään... Katsotaan miten käy :-)

      Poista
  2. Tosi kauniilta näytät, oikein elinvoimaiselta :)

    VastaaPoista

Seuraa meitä instagramissa!

© Kochanie. Design by Fearne.