Just married!


Sitoutua niin syvästi
että muuttuu pohjattomaksi
Puristaa niin lujasti
että muuttuu rajattomaksi
Rakastaa niin mielettömästi
ettei mikään enää
ole vailla merkitystä 
Tommy Tabermann

Täällä kirjoittaa tuore rouva W! Tai ainakin yrittää kirjoittaa - olen tuijottanut tätä ruutua jo vaikka kuinka kauan tietämättä, miten pukea kaikki nämä tuntemukset sanoiksi. Onhan se hassua. Vaikka se, että me sanoimme toisillemme tahdon, ei tavallaan muuta mitään, niin silti tuntuu erilaiselta. Häkeltyneeltä ja onnelliselta. Haluaisin osata kirjoittaa jonkun todella hienon postauksen tuosta tärkeästä päivästä, mutta jotenkin nyt kaikki sanat ja lauseet tuntuvat ihan laimeilta ja riittämättömiltä.


Aivan niin, kettu sanoi.
Nyt sinä et ole minulle vielä mitään muuta kuin aivan
samanlainen pieni poika kuin satatuhatta
muuta pikkupoikaa. Enkä minä tarvitse sinua
- tai sinä minua.
Minä olen samanlainen kettu kuin satatuhatta muuta.
Mutta, jos sinä kesytät minut, niin me
tarvitsemme toinen toisiamme.
Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa ja
minusta tulee sinulle ainoa maailmassa.
Antoine de Saint-Exupéry

Me aiomme pitää varsinaiset häät myöhemmin (toivottavasti ensi vuoden kesällä), joten tämä itse vihkitilaisuus oli hyvin pienimuotoinen ja rento. Olimme ajatelleet menevämme naimisiin nyt ihan vain kahdestaan, mutta Kamilin vanhemmille oli hirveän tärkeää tulla paikalle, joten emme heitä oikein voineet kieltääkään ja kutsuimme sitten äitinikin. Ja loppujen lopuksi olikin ihan mukavaa, että tärkeänä päivänä paikalla oli edes muutama rakas ihminen. Sen enempää vieraita emme kuitenkaan halunneet, vaan muiden kanssa juhlitaan tosiaan sitten häissä. Taisimme etukäteen vähän ajatella, että ei tämä nyt niin iso juttu ole, vaan lähinnä vain "hoidettaisiin pois alta" tämä virallinen osuus ennen vauvan syntymää, mutta kyllä vain eilen aamulla herätessä alkoi kummasti mahanpohjassa kutkuttaa! Muutenkin koko päivä oli hyvin tunnepitoinen, että ei se lopulta mikään ihan pikkujuttu tainnutkaan olla. 

Olimme suunnitelleet menevämme naimisiin maistraatissa, mutta koska siellä seuraavia vapaita aikoja olisi ollut vasta kesällä, niin meidät vihittiinkin sitten torstaina 16.4. käräjäoikeudessa Ruoholahdessa. Miljöö ei ehkä sinänsä ollut kovin romanttinen, ja tuntui aluksi aika hassulta, kun muut ihmiset olivat menossa oikeudenkäynteihin ja me naimisiin, ja sitten vielä piti kulkea turvatarkastuksen läpi sisään tullessa! Itse vihkitoimitus oli myös hyvin nopeasti ohi, oikeastaan nopeammin kuin edes ehti kunnolla tajuamaan. Vihkiminen tapahtui pienessä huoneessa viidennessä kerroksessa, laamanni puhui hetken rakkaudesta ja avioliiton tarkoituksesta (pakko myöntää, että puoliakaan en muista - taisi se hetki kuitenkin sen verran jännittää), ja pian meidät olikin jo julistettu aviopuolisoiksi. 


Sano heti jos minä häiritsen,
hän sanoi astuessaan ovesta sisään,
niin minä lähden saman tien pois.

Sinä et ainoastaan häiritse,
minä vastasin,
sinä järkytät koko minun olemustani.
Tervetuloa.
Eeva Kilpi

Tässä sitä nyt sitten totutellaan vaimona olemiseen ja uuteen sukunimeen. En pidä itseäni mitenkään vanhanaikaisena ihmisenä, mutta onhan se aika ihanaa olla naimisissa ensirakkautensa kanssa. En myöskään kuulu kirkkoon, mutta minulle avioliitossa kyse on siitä, että haluaa olla toisen ihmisen kanssa koko loppuelämänsä. Tuo tyyppi se vain tekee minut niin onnelliseksi, ja ajattelen olevani maailman onnekkain tyttö, kun saan olla juuri hänen vaimonsa. Ja siihen hommaan loppuelämäkin tuntuu aivan liian lyhyeltä ajalta.

xoxo Nelli

12 kommenttia

  1. Onnea superpaljon! On parasta, kun on ensirakkauden kanssa naimisissa! ;) - kati

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, onnea teille! Aivan superkaunis hää-look sulla! <3

    VastaaPoista
  3. Onnea! <3
    Tosi onnellinen olo teidän puolesta:) :)

    Tuo Eeva Kilven runo on ihana.

    Ps: https://www.youtube.com/watch?v=elASuBeByQ0

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :* Toi runo on mun lemppari.

      Ihana video :')

      Poista
  4. Awws, tuhannesti onnea! Hei mäkin tahdon, kohta 2v kihloissa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Ymmärrän hyvin, me ehdittiin olla vain 7kk kihloissa :D

      Poista
  5. Onnea ja iloa avioliittoon! Komea sulhanen ja niin nätti morsian. :)

    VastaaPoista
  6. Tuo Tabermannin runo on niin mun suosikki! ps. Sulle olis haaste! http://mutsie.bellablogit.fi/2015/04/21/tata-et-tiennyt-minusta/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihana :) Tabermannilla on muutenkin niin paljon aiheeseen sopivia kauniita runoja, että oli ihan vaikea valita vain yksi.

      Ja kiitos paljon haasteesta! Teen heti kun ehdin :)

      Poista

© Kochanie • Theme by Maira G.