Raskausviikko 27+0 - viimeinen kolmannes!

Ja taas poksutaan! Miten tuntuukin, että juuri nyt viikot hujahtavat ohi ihan hetkessä ja taas on yksi raskausviikko enemmän mittarissa... Nyt vielä pyörähti käyntiin se jännittävä viimeinen kolmannes! Pakko taas sanoa, että keskiraskaus omalla kohdallani oli totisesti sitä seesteistä aikaa kuten usein sanotaan, tai oikeastaan ihan koko raskauteni aina viime aikoihin asti on ollut varsin helppo. Mieliala nyt on onneksi kuitenkin pysynyt kaikista vaivoistakin huolimatta hyvänä, tuntuu että elelen vain sellaisessa ihanan kevyessä, vauvanhuuruisessa onnellisuuskuplassa, jota ei pahemmin mikään ravistele. Vaikka fyysinen olo onkin ikävä, niin suhtaudun siihen sellaisena ohimenevänä juttuna ja ajattelen, että kyllä se lopputulos sitten pian kuitenkin palkitsee. Tuntuu mukavalta olla jo näin pitkällä raskautta, ja jotenkin ihan jo toivoo, että voisi siirtyä pikakelauksella pari kuukautta eteenpäin, heti!
Tällä raskausviikolla mahakyytiläinen on noin kukkakaalin kokoinen, painoa pitäisi olla kai jo huima kilo! Tänään kävimme taas neuvolassa ja babylla kaikki hyvin. Sydänäänet olivat vahvat ja selkeät, tällä kertaa vauvalla oli lepohetki meneillään tutkimuksen ajan, kun viimeksi taas käynnissä oli mitä ilmeisemmin potkunyrkkeilyharjoitukset. Syke 153 ja SF-mitta 24 cm. Oma paino ei onneksi ollut kuukauden takaiseen punnitukseen verrattuna noussut, sitä kun vähän etukäteen jännitin. Raskauskiloja on nimittäin jo tässä vaiheessa kertynyt 12 kg, mikä tuntuu itselle hurjalta määrältä, vaikka lähtötilanne painossa olikin se että kiloja saisikin tulla lisää. Ja onhan niitä vielä loppuraskaudessakin luvassa kun vauva kasvaa, joten nyt olin kyllä ihan tyytyväinen siihen, että paino oli pysynyt samassa. 
Neuvolakäynnin jälkeen suuntasin vuorostaan työterveyslääkärin vastaanotolle keskustelemaan tästä selkätilanteestani, jossa ei ole parannusta tapahtunut. Saikkua määrättiin taas ensi keskiviikkoon eli 8.4. asti. Sitten torstaina onkin ultra, ja katsotaan siellä sitten Naistenklinikan lääkärin kanssa, että vieläkö saikutetaan vai pystynkö jatkamaan töitä. Tämän saikun jälkeen olisi enää kaksi viikkoa töitä jäljellä ennen kuin kesälomani alkaa, ja mieluusti menisinkin vielä hetkeksi töihin ennen sitä. Mutta katsotaan miten käy!
Tänään on muuten siitä mukava päivämäärä, että nyt on tasan kuukausi aikaa muuttoon ja tasan kolme kuukautta laskettuun aikaan! Molemmat siis 30. päivä, toinen huhtikuussa ja toinen kesäkuussa. Viime aikoina on tuntunut siltä, että babyn tuloon on enää ihan hetki vain ja raskaus todellakin loppusuoralla, mutta kyllähän tässä sinne vielä matkaa on. Olen kuullut huhuja, että viimeiset viikot tuntuvat suorastaan matelevan - pitääkö paikkansa?

xoxo Nelli

2 kommenttia

  1. Ihana blogi sulla! Tulee niin oma raskausaika ihanine muistoineen mieleen! Mulla nyt hurmaava ja ihana 4kk poika, mutta ai että sitä muistelee haikeudella raskausaikaa. Se oli jotenkin niin jännittävän kutkuttavaa ja oli jotenkin niin siunatussa tilassa. Nauti nyt satasella, ne vikat viikot menee musta ihan liian nopeesti, tosin riippuu varmaan voinnista! Onnellista vikaa kolmannesta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta kommentista! Täytyy nauttia :) Vaikka kovasti jo odottaa sitä, että saa vauvan tänne ulkomaailmaan meidän kanssa, niin kyllähän tätä raskausaikaakin varmasti vähän ikävä tulee. Itse oon ainakin nauttinut, vaikka vaivoja onkin. :)

      Poista

© Kochanie • Theme by Maira G.